Etätyö - haasteet ja kehitys
Salminen, Roope (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202202182621
Tiivistelmä
Tutkimuksen aihe oli tutkia ja kehittää etätyöskentelyssä kohdattavia yleisimpiä haasteita. Etätyön haasteita kuvattiin kolmesta eri osa-alueesta, joita ovat psyko-fysiologiset, sosiaaliset sekä psykologiset haasteet. Selventämällä näiden yleisyyttä ja syitä etätyöntekijöiden keskuudessa, tutkimuksessa saatiin annettua kehitysehdotuksia yrityksille, toimialasta tai koosta riippumatta.
Teoriaosuudessa käytiin läpi etätyön tutkituimpia ja yleisimmin ilmeneviä haasteita ja niiden syitä. Teoriaosa jaettiin selkeisiin kokonaisuuksiin, jossa tarjottiin myös ennakkoon mahdollisia tutkimuksiin perustuvia kehitysmahdollisuuksia. Koko osuus kirjoitettiin mahdollisimman tuoreiden luotettavien tieteellisten tutkimusten sekä ammattikirjallisuuden avulla.
Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena.
Tietoa kerätiin teemahaastatteluilla. Näitä haastatteluja oli yhteensä viisi kappaletta.
Näiden haastattelujen runko ja teemat valittiin teoreettisen viitekehyksen mukaisesti etätyön haasteita mukaillen. Kaikki haastatteluissa mukana olleet työntekijät tekivät etätyötä hyvin erilaisista taustoissa ja yrityksissä. Teemahaastatteluissa saadut tiedot litteroitiin ja analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tuloksissa oli havaittavissa, että etätyötä tekevillä työntekijöillä oli huomattavasti eriäviä mielipiteitä koko mallista. Yhdelläkään ei vastaajalla ei ollut täysin negatiivisia tai täysin positiivisia kokemuksia. Työntekijät selkeästi mainitsivat suurimmat haasteet etätyön sosiaalisissa puolissa. Vastaajille ominaista olivat negatiiviset mielipiteet esimerkiksi kommutaatiosta sekä hyvät kokemukset työn itsenäisyyden lisääntymisestä.
Saatujen tulosten perusteella saatiin aikaan kehitysehdotuksia, joissa korostuivat esihenkilöiden puolelta tuleva yhteydenpito, työergonomian parantaminen, sekä selkeä sitoutuminen yhteisiin virtuaalialustoihin.
Teoriaosuudessa käytiin läpi etätyön tutkituimpia ja yleisimmin ilmeneviä haasteita ja niiden syitä. Teoriaosa jaettiin selkeisiin kokonaisuuksiin, jossa tarjottiin myös ennakkoon mahdollisia tutkimuksiin perustuvia kehitysmahdollisuuksia. Koko osuus kirjoitettiin mahdollisimman tuoreiden luotettavien tieteellisten tutkimusten sekä ammattikirjallisuuden avulla.
Tutkimuksen empiirinen osa suoritettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena.
Tietoa kerätiin teemahaastatteluilla. Näitä haastatteluja oli yhteensä viisi kappaletta.
Näiden haastattelujen runko ja teemat valittiin teoreettisen viitekehyksen mukaisesti etätyön haasteita mukaillen. Kaikki haastatteluissa mukana olleet työntekijät tekivät etätyötä hyvin erilaisista taustoissa ja yrityksissä. Teemahaastatteluissa saadut tiedot litteroitiin ja analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Tuloksissa oli havaittavissa, että etätyötä tekevillä työntekijöillä oli huomattavasti eriäviä mielipiteitä koko mallista. Yhdelläkään ei vastaajalla ei ollut täysin negatiivisia tai täysin positiivisia kokemuksia. Työntekijät selkeästi mainitsivat suurimmat haasteet etätyön sosiaalisissa puolissa. Vastaajille ominaista olivat negatiiviset mielipiteet esimerkiksi kommutaatiosta sekä hyvät kokemukset työn itsenäisyyden lisääntymisestä.
Saatujen tulosten perusteella saatiin aikaan kehitysehdotuksia, joissa korostuivat esihenkilöiden puolelta tuleva yhteydenpito, työergonomian parantaminen, sekä selkeä sitoutuminen yhteisiin virtuaalialustoihin.