KRIISIAUTTAMINEN AMMATTILAISTEN KOKEMANA
Pesonen, Jarkko (2014)
Pesonen, Jarkko
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403123065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201403123065
Tiivistelmä
Kriisillä tarkoitetaan normaaliksi koetun elämän horjuttavaa tapahtumaa, jonka hallitsemiseen hänellä ei ole opittuja keinoja. Kriisissä oleva voi tuolloin kaivata tukea tilanteensa ja tunteidensa käsittelyyn ja kriisistä selviämiseen. Tämän opinnäytetyön tehtävänä on kuvata kriisikeskuksessa työskentelevän ammattilaisen kokemusta kriisiavun antamisesta. Tehtävää lähestytään kriisityön auttamiskeinojen, kriisiapua antavan henkilön vaadittavien taitojen, koetun myötätuntouupumuksen ja eettisten ongelmien teemojen kautta.
Aineistona on käytetty kolmen kriisityöntekijän teemahaastattelua ja analyysi tapahtuu aineistolähtöisen sisältöanalyysin keinoin. Kriisityöntekijöiden kokemuksissa autettavien tilanteet voidaan jakaa traumaattisiin ja ei-traumaattisiin kriiseihin. Suurin osa autettavien tilanteista on ei-traumaattisia kriisejä, joissa ihmisillä on elämässään sellaisia ongelmia, että he kaipaavat ulkopuolista apua tilanteen ratkaisemiseksi. Toiminnassa keskeistä on saada kriisissä oleva löytämään hänelle itselleen sopivat keinot tilanteen ratkaisemiseksi, antaa tietoa kriisin normaalista kulusta ja olla henkilönä, jolle autettava voi tilannettaan purkaa.
Myötätuntouupumus oli vähäisesti ongelmana koettu ilmiö ja työn palkitsevat kokemukset olivat ensisijaisempia. Hyvä kriisiauttaja jaksaa olla kiinnostunut ihmisten tilanteista, eikä ole tullut kyyniseksi työnsä suhteen. Eettisenä ongelmana vastaan voi tulla, että kriisiauttaja voi tietyissä tilanteissa kokea autettavan ansainneen omalla toiminnallaan ongelmansa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella somaattisten osastojen hoitajien valmiutta auttaa kriisissä olevaa potilasta sekä arvioida erilaisten maailmankuvien vaikutusta erilaisiin kokemuksiin kriisistä.
Aineistona on käytetty kolmen kriisityöntekijän teemahaastattelua ja analyysi tapahtuu aineistolähtöisen sisältöanalyysin keinoin. Kriisityöntekijöiden kokemuksissa autettavien tilanteet voidaan jakaa traumaattisiin ja ei-traumaattisiin kriiseihin. Suurin osa autettavien tilanteista on ei-traumaattisia kriisejä, joissa ihmisillä on elämässään sellaisia ongelmia, että he kaipaavat ulkopuolista apua tilanteen ratkaisemiseksi. Toiminnassa keskeistä on saada kriisissä oleva löytämään hänelle itselleen sopivat keinot tilanteen ratkaisemiseksi, antaa tietoa kriisin normaalista kulusta ja olla henkilönä, jolle autettava voi tilannettaan purkaa.
Myötätuntouupumus oli vähäisesti ongelmana koettu ilmiö ja työn palkitsevat kokemukset olivat ensisijaisempia. Hyvä kriisiauttaja jaksaa olla kiinnostunut ihmisten tilanteista, eikä ole tullut kyyniseksi työnsä suhteen. Eettisenä ongelmana vastaan voi tulla, että kriisiauttaja voi tietyissä tilanteissa kokea autettavan ansainneen omalla toiminnallaan ongelmansa. Jatkotutkimuksissa voitaisiin tarkastella somaattisten osastojen hoitajien valmiutta auttaa kriisissä olevaa potilasta sekä arvioida erilaisten maailmankuvien vaikutusta erilaisiin kokemuksiin kriisistä.