YRITTÄJYYS MAASEUDULLA
Halonen, Suvi (2005)
Halonen, Suvi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2005
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001271629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201001271629
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yrittäjyyttä Suomen maaseudulla 2000-luvun alussa.
Työn teoriaosuudessa selvitettiin muun muassa sitä, miten yrittäjyys on kehittynyt maaseudulla
viimeisten vuosien aikana ja millaista yrittäjyyttä maaseudulta löytyy. Opinnäytetyön
empiriaosuuden avulla selvitettiin Kainuun TE-keskuksen maaseutuosaston asiakkaiden eli
kainuulaisten maaseutuyrittäjien mielipiteitä ja kokemuksia TE-keskuksen rahoitus- ja
neuvontapalveluista sekä yrittäjien omakohtaisia kokemuksia yrittäjyydestä.
Teoriaosuutta käsiteltiin aihealueen kirjallisuuden pohjalta. Työn empiriaosuus toteutettiin
kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla 24 Kainuun TE-keskuksen maaseutuosaston
asiakasta. Haastattelut suoritettiin puhelimitse elokuun 2005 aikana.
Tutkimus osoittaa, että maaseudulta löytyy uuden vuosituhannen alussa hyvin monipuolista
yrittäjyyyttä. Erityisesti palvelualan yritysten määrä on lisääntynyt viime vuosina.
Maaseutuyrityksille on tyypillistä, että yritystoimintaa harjoitetaan maatilalla maatalouden ohella.
Maaseudulta löytyy kuitenkin myös suuri joukko ilman maatilataustaa toimivia yrityksiä.
Maaseutuyrittäjyyden lisääntymiselle on lukuisia syitä. Yrittäjyyspäätöksen syntymiseen vaikuttaa
usein esimerkiksi työttömyysuhka tai työttömäksi jääminen. Myös halu asua maaseudulla ja
asiakkaiden suunnalta tuleva kysyntä yrityksen tuotteille tai palveluille ovat tekijöitä, jotka
vaikuttavat yrittäjyyspäätökseen. Maatilataustaisilla yrittäjillä maatalouden ohella harjoitettavan
yritystoiminnan lisääntyminen on usein seurausta maatalouden kannattavuuden heikentymisestä.
Haastatelluista suurimmalla osalla on myönteisiä kokemuksia ja mielipiteitä Kainuun TE-keskuksen
maaseutuosaston toiminnasta. Valtaosa haastatelluista on tyytyväisiä TE-keskukselta saamaansa
yritysrahoitukseen. Rahoituksen saaminen on koettu yrityksen kannalta hyvin tärkeäksi. Myös
neuvontapalveluihin ollaan haastateltujen keskuudessa pääosin tyytyväisiä. Esiin nousee kuitenkin
toive siitä, että neuvonta voisi olla TE-keskuksen suunnalta aktiivisempaa.
Työn teoriaosuudessa selvitettiin muun muassa sitä, miten yrittäjyys on kehittynyt maaseudulla
viimeisten vuosien aikana ja millaista yrittäjyyttä maaseudulta löytyy. Opinnäytetyön
empiriaosuuden avulla selvitettiin Kainuun TE-keskuksen maaseutuosaston asiakkaiden eli
kainuulaisten maaseutuyrittäjien mielipiteitä ja kokemuksia TE-keskuksen rahoitus- ja
neuvontapalveluista sekä yrittäjien omakohtaisia kokemuksia yrittäjyydestä.
Teoriaosuutta käsiteltiin aihealueen kirjallisuuden pohjalta. Työn empiriaosuus toteutettiin
kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla 24 Kainuun TE-keskuksen maaseutuosaston
asiakasta. Haastattelut suoritettiin puhelimitse elokuun 2005 aikana.
Tutkimus osoittaa, että maaseudulta löytyy uuden vuosituhannen alussa hyvin monipuolista
yrittäjyyyttä. Erityisesti palvelualan yritysten määrä on lisääntynyt viime vuosina.
Maaseutuyrityksille on tyypillistä, että yritystoimintaa harjoitetaan maatilalla maatalouden ohella.
Maaseudulta löytyy kuitenkin myös suuri joukko ilman maatilataustaa toimivia yrityksiä.
Maaseutuyrittäjyyden lisääntymiselle on lukuisia syitä. Yrittäjyyspäätöksen syntymiseen vaikuttaa
usein esimerkiksi työttömyysuhka tai työttömäksi jääminen. Myös halu asua maaseudulla ja
asiakkaiden suunnalta tuleva kysyntä yrityksen tuotteille tai palveluille ovat tekijöitä, jotka
vaikuttavat yrittäjyyspäätökseen. Maatilataustaisilla yrittäjillä maatalouden ohella harjoitettavan
yritystoiminnan lisääntyminen on usein seurausta maatalouden kannattavuuden heikentymisestä.
Haastatelluista suurimmalla osalla on myönteisiä kokemuksia ja mielipiteitä Kainuun TE-keskuksen
maaseutuosaston toiminnasta. Valtaosa haastatelluista on tyytyväisiä TE-keskukselta saamaansa
yritysrahoitukseen. Rahoituksen saaminen on koettu yrityksen kannalta hyvin tärkeäksi. Myös
neuvontapalveluihin ollaan haastateltujen keskuudessa pääosin tyytyväisiä. Esiin nousee kuitenkin
toive siitä, että neuvonta voisi olla TE-keskuksen suunnalta aktiivisempaa.