Hukkakauratilanne Vesilahdella : Viljelijöille ja viranomaisille suunnattu kysely hukkakaura-asenteista
Männistö, Tero (2014)
Männistö, Tero
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055834
Tiivistelmä
Hukkakaura on nopeasti leviävä, vaikeasti torjuttava yksivuotinen rikkakasvi, joka aiheuttaa haittaa erityisesti yksivuotisten tuotantokasvien viljelyssä. Vuonna 1976 Suomeen säädettiin ensimmäinen laki hukkakaurantorjunnasta, lakia päivitettiin vuonna 2002. Laki velvoittaa kaikkien alueiden haltijoita torjumaan hukkakauraa ja estämään sen leviäminen. Laista huolimatta hukkakaura leviää jatkuvasti uusille pelloille ja seuduille. Vuonna 2013 hukkakaura oli saastuttanut tilastojen mukaan jo 17 % Suomen peltopinta-alasta ja saastunut ala on kasvanut noin 3 % vuosittain.
Opinnäytetyöni tarkoitus on kartoittaa viljelijöiden ja viranomaisten asenteita hukkakauraan ja sen torjuntaan, sekä torjuntaan liittyviin ongelmiin. Työni toimeksiantaja, Evira, oli kiinnostunut selvittämään viljelijöiden lisäksi myös viranomaisten asenteita hukkakauraan, joten päätettiin toteuttaa kyselytutkimus. Kohteeksi valikoituivat Vesilahden viljelijät ja Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset.
Käytin työni teoriaosuudessa hyväksi lakeja ja asetuksia, kirjallisuutta, hukkakaurarekisteriä, maatilarekisteriä, haastatteluja, hukkakauraan liittyvää tutkimustietoa ja erikseen minulle lähetettyjä aineistoja. Itse kyselytutkimuksen toteutin sähköisellä kyselyohjelmalla, johon vastaaja siirtyi sähköpostiin lähettämäni saatekirjeen linkistä.
Tulokset osoittavat hukkakauran lisääntymisen johtuvan asenneongelmasta. Kyselyyn vastanneet viljelijät ilmoittivat olevansa hyvin motivoituneita hukkakaurantorjuntaan. Luonto levittää hukkakauraa välinpitämättömien viljelijöiden pelloilta puhtaille pelloille ja näin osa torjuntatyöstä valuu hukkaan. Koulutusta kaivataan lisää niin viljelijöille kuin valvontatyötä tekeville ja sitä tulisi kohdentaa myös hevostalleille ja metsästysseuroille. Viranomaisten suhtautuminen hukkakauraan on hyvin vaihtelevaa, osa on valmis siirtämään lomiaan valvonnan vuoksi ja joku olisi valmis rinnastamaan hukkakauran mihin tahansa rikkakasviin. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan koulutusta, tukea, rangaistuksia, markkinoiden ohjaavaa vaikutusta ja valvonnan tehostamista niin sen järjestämisessä kuin teknisissä välineissä.
Opinnäytetyöni tarkoitus on kartoittaa viljelijöiden ja viranomaisten asenteita hukkakauraan ja sen torjuntaan, sekä torjuntaan liittyviin ongelmiin. Työni toimeksiantaja, Evira, oli kiinnostunut selvittämään viljelijöiden lisäksi myös viranomaisten asenteita hukkakauraan, joten päätettiin toteuttaa kyselytutkimus. Kohteeksi valikoituivat Vesilahden viljelijät ja Pirkanmaan ELY-keskuksen alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset.
Käytin työni teoriaosuudessa hyväksi lakeja ja asetuksia, kirjallisuutta, hukkakaurarekisteriä, maatilarekisteriä, haastatteluja, hukkakauraan liittyvää tutkimustietoa ja erikseen minulle lähetettyjä aineistoja. Itse kyselytutkimuksen toteutin sähköisellä kyselyohjelmalla, johon vastaaja siirtyi sähköpostiin lähettämäni saatekirjeen linkistä.
Tulokset osoittavat hukkakauran lisääntymisen johtuvan asenneongelmasta. Kyselyyn vastanneet viljelijät ilmoittivat olevansa hyvin motivoituneita hukkakaurantorjuntaan. Luonto levittää hukkakauraa välinpitämättömien viljelijöiden pelloilta puhtaille pelloille ja näin osa torjuntatyöstä valuu hukkaan. Koulutusta kaivataan lisää niin viljelijöille kuin valvontatyötä tekeville ja sitä tulisi kohdentaa myös hevostalleille ja metsästysseuroille. Viranomaisten suhtautuminen hukkakauraan on hyvin vaihtelevaa, osa on valmis siirtämään lomiaan valvonnan vuoksi ja joku olisi valmis rinnastamaan hukkakauran mihin tahansa rikkakasviin. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan koulutusta, tukea, rangaistuksia, markkinoiden ohjaavaa vaikutusta ja valvonnan tehostamista niin sen järjestämisessä kuin teknisissä välineissä.