NO OIS SE NYT VARMAAN AIKA HIENOA PELATA JOSSAIN MAAJOUKKUEESSA : Tavoitteellisesti harjoittelevien nuorten kokemuksia sosiaalisen median käytön vaikutuksista omatoimiseen harjoitteluun
Kinnunen, Sallamari (2022)
Kinnunen, Sallamari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204074673
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkoitus oli kuvata nuorten kokemuksia siitä, kuinka sosiaalisen median käyttö vaikuttaa heidän omatoimiseen, vapaa-ajalla tapahtuvaan harjoitteluun. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa ja ymmärrystä urheiluseurojen valmentajille, liikunnan opettajille sekä muille nuorten liikuntakasvatukseen osallistuville henkilöille nuorten sosiaalisen median käytöstä. Ymmärtämällä sosiaalisen median käytön vaikutusta omatoimiseen harjoitteluun, voidaan tämä huomioida suunniteltaessa omatoimisen harjoittelun ohjelmia sekä arvioitaessa tavoitteellisesti harjoittelevan nuoren kehittymistä lajissa.
Tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössä oli kaksi, ja ne olivat: ”Kokevatko nuoret sosiaalisen median käytön vaikuttavan omatoimiseen harjoitteluun?” sekä ”Millainen on mahdollinen sosiaalisen median käytön vaikutus tavoitteellisesti harjoittelevan nuoren omatoimiseen harjoitteluun?
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa oli empiirinen lähtökohta. Tutkimusstrategiana oli narratiivinen tapaustutkimus ja tutkimusotteena Fenomenologin-hermeneuttinen tutkimusote. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä spiraalimallin mukaan.
Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen media vaikutti nuorten omatoimiseen harjoitteluun. Tuloksista voitiin tehdä neljä johtopäätöstä. Ensinnäkin sosiaalisen median sisältö motivoi nuoria tavoitteellisessa harjoittelussa. Toiseksi omatoiminen harjoittelu meni sosiaalisen median selailun edelle. Kolmanneksi harjoittelemaan lähteminen ei ollut yksiselitteistä, sillä toisinaan sosiaalisen median selailu hidasti harjoittelemaan lähtöä. Neljänneksi voitiin todeta, että sosiaalinen media ei hidastanut harjoittelemaan lähtöä silloin, kuin omatoiminen harjoittelu tapahtui yhdessä kaverin kanssa.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että sosiaalisen median käyttö vaikuttaa nuorten omatoimiseen harjoitteluun ja siinä oli sekä myönteisiä, että kielteisiä näkökulmia.
Tutkimuskysymyksiä opinnäytetyössä oli kaksi, ja ne olivat: ”Kokevatko nuoret sosiaalisen median käytön vaikuttavan omatoimiseen harjoitteluun?” sekä ”Millainen on mahdollinen sosiaalisen median käytön vaikutus tavoitteellisesti harjoittelevan nuoren omatoimiseen harjoitteluun?
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa oli empiirinen lähtökohta. Tutkimusstrategiana oli narratiivinen tapaustutkimus ja tutkimusotteena Fenomenologin-hermeneuttinen tutkimusote. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä spiraalimallin mukaan.
Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen media vaikutti nuorten omatoimiseen harjoitteluun. Tuloksista voitiin tehdä neljä johtopäätöstä. Ensinnäkin sosiaalisen median sisältö motivoi nuoria tavoitteellisessa harjoittelussa. Toiseksi omatoiminen harjoittelu meni sosiaalisen median selailun edelle. Kolmanneksi harjoittelemaan lähteminen ei ollut yksiselitteistä, sillä toisinaan sosiaalisen median selailu hidasti harjoittelemaan lähtöä. Neljänneksi voitiin todeta, että sosiaalinen media ei hidastanut harjoittelemaan lähtöä silloin, kuin omatoiminen harjoittelu tapahtui yhdessä kaverin kanssa.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että sosiaalisen median käyttö vaikuttaa nuorten omatoimiseen harjoitteluun ja siinä oli sekä myönteisiä, että kielteisiä näkökulmia.