RIKOSASIOIDEN KIRJALLISEN MENETTELYN KÄYTTÖÖNOTTO OULUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA
Rättilä, Mimmu (2008)
Rättilä, Mimmu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002031849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002031849
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia rikosasioiden kirjallisen menettelyn
käyttöönotolla on ollut käytännössä, ja kuinka hyvin sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Kirjallinen menettely
rikosasioissa otettiin käyttöön vuonna 2006, ja tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella tätä uudistusta
käräjäoikeuden kannalta. Empiirinen tutkimus kohdistuu Oulun käräjäoikeuteen, joka on työn tilaaja. Teoreettisessa
osuudessa tarkastellaan muutokseen johtaneita syitä, selvitetään rikosprosessia ja summaarisuutta rikosprosessissa
sekä selostetaan kirjallisen menettelyn vaiheet ja käytön edellytykset.
Työn tutkimusosa koostuu tilastollisista tuloksista ja henkilöhaastatteluista. Tarkastelemalla tiettyjen tunnuslukujen
kehitystä pyrittiin selvittämään kirjallisen menettelyn mahdollisia vaikutuksia niihin. Keskeisimpiä tarkasteltavia
tunnuslukuja olivat kirjallisella menettelyllä ratkaistujen rikosasioiden määrä ja sen vertaaminen kaikkien ratkaistujen
rikosasioiden määrään sekä käsittelyajat ja niiden muutokset. Henkilöhaastattelujen avulla saatiin tietoa
käytännön kokemuksista. Haastatteluihin osallistui kaksi käräjätuomaria ja kaksi käräjäsihteeriä. Henkilöhaastatteluja
hyödynnettiin myös tilastotietojen tulkitsemisessa.
Tutkimus osoitti, että kirjallisen menettelyn käyttöönotto on vähentänyt pääkäsittelyihin kuluvaa aikaa sekä pääkäsittelyjen
peruuntumisia ja niihin kulunutta aikaa. Menettelyn ei kuitenkaan koettu vähentävän työn määrää,
vaan päinvastoin lisänneen sitä lähinnä siksi, että rikosasioiden jako on muuttunut menettelyn myötä. Kirjallisella
menettelyllä ratkaistujen asioiden määrästä voitiin päätellä, että menettely on otettu Oulun käräjäoikeudessa käyttöön
tavoitteiden mukaisessa laajuudessa. Kirjallisen menettelyn ansiosta mahdollisesti koituneita säästöjä arvioitiin
taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukujen kehitystä tarkkailemalla. Nämä luvut ovat hieman parantuneet
ensimmäisenä kokonaisena vuotena, kun kirjallinen menettely on ollut käytössä. Tarkkoja arvioita säästöjen
määrästä ei kuitenkaan niiden perusteella voi tehdä. Muutoksenhaun todettiin olleen vähäistä kirjallisen menettelyn
jutuissa. Haastatteluissa tuli esille käytännössä koettuja hyviä ja huonoja puolia menettelystä.
käyttöönotolla on ollut käytännössä, ja kuinka hyvin sille asetetut tavoitteet on saavutettu. Kirjallinen menettely
rikosasioissa otettiin käyttöön vuonna 2006, ja tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella tätä uudistusta
käräjäoikeuden kannalta. Empiirinen tutkimus kohdistuu Oulun käräjäoikeuteen, joka on työn tilaaja. Teoreettisessa
osuudessa tarkastellaan muutokseen johtaneita syitä, selvitetään rikosprosessia ja summaarisuutta rikosprosessissa
sekä selostetaan kirjallisen menettelyn vaiheet ja käytön edellytykset.
Työn tutkimusosa koostuu tilastollisista tuloksista ja henkilöhaastatteluista. Tarkastelemalla tiettyjen tunnuslukujen
kehitystä pyrittiin selvittämään kirjallisen menettelyn mahdollisia vaikutuksia niihin. Keskeisimpiä tarkasteltavia
tunnuslukuja olivat kirjallisella menettelyllä ratkaistujen rikosasioiden määrä ja sen vertaaminen kaikkien ratkaistujen
rikosasioiden määrään sekä käsittelyajat ja niiden muutokset. Henkilöhaastattelujen avulla saatiin tietoa
käytännön kokemuksista. Haastatteluihin osallistui kaksi käräjätuomaria ja kaksi käräjäsihteeriä. Henkilöhaastatteluja
hyödynnettiin myös tilastotietojen tulkitsemisessa.
Tutkimus osoitti, että kirjallisen menettelyn käyttöönotto on vähentänyt pääkäsittelyihin kuluvaa aikaa sekä pääkäsittelyjen
peruuntumisia ja niihin kulunutta aikaa. Menettelyn ei kuitenkaan koettu vähentävän työn määrää,
vaan päinvastoin lisänneen sitä lähinnä siksi, että rikosasioiden jako on muuttunut menettelyn myötä. Kirjallisella
menettelyllä ratkaistujen asioiden määrästä voitiin päätellä, että menettely on otettu Oulun käräjäoikeudessa käyttöön
tavoitteiden mukaisessa laajuudessa. Kirjallisen menettelyn ansiosta mahdollisesti koituneita säästöjä arvioitiin
taloudellisuuden ja tuottavuuden tunnuslukujen kehitystä tarkkailemalla. Nämä luvut ovat hieman parantuneet
ensimmäisenä kokonaisena vuotena, kun kirjallinen menettely on ollut käytössä. Tarkkoja arvioita säästöjen
määrästä ei kuitenkaan niiden perusteella voi tehdä. Muutoksenhaun todettiin olleen vähäistä kirjallisen menettelyn
jutuissa. Haastatteluissa tuli esille käytännössä koettuja hyviä ja huonoja puolia menettelystä.