Työn tuloksellisuuden näkyväksi tekemisen kehittäminen KRIS-keskusliiton ja -jäsenyhdistysten työssä
Salo, Mirja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204306604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202204306604
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa tietoa KRIS-keskusliitolle sekä jäsenyhdistyksille vaikuttavien tavoitteiden asettelusta, työn tuloksellisuuden osoittamisesta ja mittaamisesta rikosseuraamusalan kentällä. Kehittämistyössä tarkasteltiin KRIS yhdistysten käytössä olevia arviointimenetelmiä, kartoitettiin tarpeita arvioinnille ja kehitettiin arviointiprosesseja tulevaisuuden arviointityölle.
Kehittämiskysymykset ovat: Millaisia arviointimenetelmiä KRIS-keskusliitolla ja jäsenyhdistyksillä on? Millaisia tarpeita KRIS-keskusliitolla ja jäsenyhdistyksillä on arvioinnin suhteen? Millaista arviointia KRIS-keskusliitto ja jäsenyhdistykset haluavat yhdessä kehittää?
Tavoitteiden asettelua ja vaikutusten mittaamista peilataan rikosseuraamusalan desistanssia tukeviin viitekehyksiin sekä tutkittuun tietoon. Työn tilaajana toimii KRIS-keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset eri puolilta Suomea. Kehittämistyön on tavoitteena käynnistää vaikuttavuuden mallintamisen prosessi järjestössä ja antaa eväitä työskentelyn jatkamiseen tulevaisuudessa.
Kehittämistyön keskeisin tietoperusta rakentuu vaikuttavuusketjuajattelun ympärille. Muut viitekehyksessä esitetyt teoriat ja käsitteet liittyvät desistanssiin, eli rikollisuudesta irrottautumisen prosessiin. Aineistonkeruu aloitettiin ryhmähaastattelulla. Haastatteluun osallistui edustus KRIS keskusliitosta, Tampereelta, Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Keski-Suomesta. Haastatteluiden pohjalta fasilitoin työpajoja, joissa vaikuttavuuden arviointia työstettiin yhdessä sekä teoreettisella että käytännön tasolla.
Keskeisenä tuloksena oli se, että keskusliiton ja jäsenyhdistysten ymmärrys vaikuttavuusketjusta lisääntyi. Prosessissa ymmärrettiin, että asiakkaan muutoksen näkyväksi saaminen on työn tuloksellisuuden näkökulmasta kaikkein tärkeintä ja suorassa yhteydessä uusintarikollisuuteen, joka puolestaan kuvaa vaikuttavuutta. Työpajat auttoivat näkemään, millä tavoilla vaikuttavuus saadaan näkyväksi. Vaikuttavuuden näkökulmasta oivallettiin, kuinka olemassa olevia mittareita voidaan hyödyntää ja kuinka niitä voi kehittää myös itse. Opinnäytetyö toimii tuotoksena, johon KRIS voi tulevaisuuden tavoitetyöskentelyssään palata.
Opinnäytetyö toimii myös alkusysäyksenä kehittämiseen osallistuneille yhdistyksille vaikuttavuusajatteluprosessiin liittyen. Tuotokseen on hyvä palata aina silloin, kun ollaan tekemisissä tavoitteen asettelun kanssa ja halutaan hyödyntää vaikuttavuusketjuprosessia. Kehittämisajatuksena prosessissa keskusteltiin, olisiko valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen mahdollista ja miten ne palvelisivat laajempaa otantaa vaikuttavuuden näkökulmasta.
Kehittämiskysymykset ovat: Millaisia arviointimenetelmiä KRIS-keskusliitolla ja jäsenyhdistyksillä on? Millaisia tarpeita KRIS-keskusliitolla ja jäsenyhdistyksillä on arvioinnin suhteen? Millaista arviointia KRIS-keskusliitto ja jäsenyhdistykset haluavat yhdessä kehittää?
Tavoitteiden asettelua ja vaikutusten mittaamista peilataan rikosseuraamusalan desistanssia tukeviin viitekehyksiin sekä tutkittuun tietoon. Työn tilaajana toimii KRIS-keskusliitto ja sen jäsenyhdistykset eri puolilta Suomea. Kehittämistyön on tavoitteena käynnistää vaikuttavuuden mallintamisen prosessi järjestössä ja antaa eväitä työskentelyn jatkamiseen tulevaisuudessa.
Kehittämistyön keskeisin tietoperusta rakentuu vaikuttavuusketjuajattelun ympärille. Muut viitekehyksessä esitetyt teoriat ja käsitteet liittyvät desistanssiin, eli rikollisuudesta irrottautumisen prosessiin. Aineistonkeruu aloitettiin ryhmähaastattelulla. Haastatteluun osallistui edustus KRIS keskusliitosta, Tampereelta, Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta ja Keski-Suomesta. Haastatteluiden pohjalta fasilitoin työpajoja, joissa vaikuttavuuden arviointia työstettiin yhdessä sekä teoreettisella että käytännön tasolla.
Keskeisenä tuloksena oli se, että keskusliiton ja jäsenyhdistysten ymmärrys vaikuttavuusketjusta lisääntyi. Prosessissa ymmärrettiin, että asiakkaan muutoksen näkyväksi saaminen on työn tuloksellisuuden näkökulmasta kaikkein tärkeintä ja suorassa yhteydessä uusintarikollisuuteen, joka puolestaan kuvaa vaikuttavuutta. Työpajat auttoivat näkemään, millä tavoilla vaikuttavuus saadaan näkyväksi. Vaikuttavuuden näkökulmasta oivallettiin, kuinka olemassa olevia mittareita voidaan hyödyntää ja kuinka niitä voi kehittää myös itse. Opinnäytetyö toimii tuotoksena, johon KRIS voi tulevaisuuden tavoitetyöskentelyssään palata.
Opinnäytetyö toimii myös alkusysäyksenä kehittämiseen osallistuneille yhdistyksille vaikuttavuusajatteluprosessiin liittyen. Tuotokseen on hyvä palata aina silloin, kun ollaan tekemisissä tavoitteen asettelun kanssa ja halutaan hyödyntää vaikuttavuusketjuprosessia. Kehittämisajatuksena prosessissa keskusteltiin, olisiko valtakunnallisten tavoitteiden asettaminen mahdollista ja miten ne palvelisivat laajempaa otantaa vaikuttavuuden näkökulmasta.