Vaativa esteetön reitti Repoveden kansallispuistoon: Tervajärven ja Määkijän välisen alueen esteettömyyskartoitus
Laurila, Tiia (2022)
Laurila, Tiia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022051810171
Tiivistelmä
Kaikilla tulisi olla mahdollisuus nauttia luonnosta ja siellä liikkumisesta. Luontoympäristöt, joissa esteettömyys on huomioitu, palvelevat kaikkia yksilön tarpeista riippumatta. Esteettömien palveluiden tarve kasvaa jatkuvasti, jonka vuoksi on tärkeää kartoittaa ja kehittää esteettömiä luontomatkailupalveluita myös kansallispuistoissa, jotka ovat merkittävä luontomatkailukohde Suomessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Repoveden kansallispuiston käveltävä reitistö, mutta syventyä tarkemmin Tervajärven ja Määkijän välisen alueen mahdollisuuksiin toimia tulevaisuudessa vaativana esteettömänä reittinä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisesti kävellen Repoveden kansallispuiston alueella käyttäen vaativan luontoreitin kartoituslomakkeita havainnoinnin pohjana. Kartoituksessa tarkasteltiin systemaattisesti toimeksiantajan valitsemia osa-alueita Repoveden kansallispuiston rakenteiden ja reitistön kunnosta tavallisen kävijän silmin. Tärkeässä osassa tätä työtä oli myös löytää alueen kehittämisen kannalta potentiaalisia ideoita, joiden avulla Repoveden kansallispuiston esteettömien palveluiden tarjontaa voitaisiin parantaa.
Kartoituksessa kävi ilmi, että Tervajärven ja Määkijän välisessä alueessa on paljon potentiaalia vaativaksi esteettömäksi reitiksi, mutta se vaatii työtä etenkin alueen turvallisuuden parantamisessa. Yleisesti ottaen koko Repoveden kansallispuiston reitistöstä ja rakenteista oli löydettävissä kehityskohteita, jotka vaikuttavat muun muassa käyttäjien kokemuksiin. Kartoituksen pohjalta saatiin arvokasta tietoa alueen nykytilanteesta, mutta myös erilaista näkökulmaa kävijän tekemien havaintojen kautta. Jotta Repoveden kansallispuiston aluetta voitaisiin kehittää vielä kestävämmäksi ja kysyntää vastaavaksi luontomatkailukohteeksi, tulisi asioita tarkastella vielä ammattimaisemmasta näkökulmasta. Tulevaisuudessa Tervajärven ja Määkijän välistä aluetta voitaisiin kartoittaa esimerkiksi koulutetun kartoittajan tai esteettömyyden asiantuntijan silmin, jolloin alueen tilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista saataisiin toisenlaista näkökulmaa tavallisen kävijän havaintojen rinnalle.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisesti kävellen Repoveden kansallispuiston alueella käyttäen vaativan luontoreitin kartoituslomakkeita havainnoinnin pohjana. Kartoituksessa tarkasteltiin systemaattisesti toimeksiantajan valitsemia osa-alueita Repoveden kansallispuiston rakenteiden ja reitistön kunnosta tavallisen kävijän silmin. Tärkeässä osassa tätä työtä oli myös löytää alueen kehittämisen kannalta potentiaalisia ideoita, joiden avulla Repoveden kansallispuiston esteettömien palveluiden tarjontaa voitaisiin parantaa.
Kartoituksessa kävi ilmi, että Tervajärven ja Määkijän välisessä alueessa on paljon potentiaalia vaativaksi esteettömäksi reitiksi, mutta se vaatii työtä etenkin alueen turvallisuuden parantamisessa. Yleisesti ottaen koko Repoveden kansallispuiston reitistöstä ja rakenteista oli löydettävissä kehityskohteita, jotka vaikuttavat muun muassa käyttäjien kokemuksiin. Kartoituksen pohjalta saatiin arvokasta tietoa alueen nykytilanteesta, mutta myös erilaista näkökulmaa kävijän tekemien havaintojen kautta. Jotta Repoveden kansallispuiston aluetta voitaisiin kehittää vielä kestävämmäksi ja kysyntää vastaavaksi luontomatkailukohteeksi, tulisi asioita tarkastella vielä ammattimaisemmasta näkökulmasta. Tulevaisuudessa Tervajärven ja Määkijän välistä aluetta voitaisiin kartoittaa esimerkiksi koulutetun kartoittajan tai esteettömyyden asiantuntijan silmin, jolloin alueen tilanteesta ja kehittämismahdollisuuksista saataisiin toisenlaista näkökulmaa tavallisen kävijän havaintojen rinnalle.