Innovation leadership in different education systems Case: England and Germany
Kaipanen, Saana (2014)
Kaipanen, Saana
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405076199
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko erilaisilla koulutusjärjestelmillä vaikutusta innovaatiojohtamisen tilaan opetus- ja koulutoimessa. Tutkimus rakentui Englannin ja Saksan koulutusjärjestelmien sekä johtamiskulttuurien ympärille. Tavoitteena oli selvittää mitä innovaatiot ovat, mistä ne tulevat, miten ne kehittyvät sekä mitä resursseja ne tarvitsevat Englannin ja Saksan opetus- ja koulutoimessa.
Tämän työn teoreettinen viitekehys koostui innovaatiotoiminnan keskeisimmistä elementeistä, jotka ovat johtaminen, innovaatiojohtaminen sekä innovaatio. Lisäksi Englannin ja Saksan koulutusjärjestelmät olivat osa viitekehystä ja myös näiden maiden johtamiskulttuureita tarkasteltiin teoriaosassa. Näiden ohella Meksikon koulutusjärjestelmä sekä johtamiskulttuuri olivat osa teoreettista viitekehystä, mutta tutkimusmateriaalia ei maasta saatu. Tutkimusmetodiksi valittiin teemahaastattelu, koska se varmisti tarkkojen vastausten saannin. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin sähköistä kyselyä Saksassa, sillä se oli helpompi tapa haastateltaville. Tätä opinnäytetyötä varten haastateltiin yhteensä kahdeksaa opetushenkilökunnan jäsentä. Haastateltavat koostuivat opettajista, johtajista, opinto-ohjaajista sekä professoreista.
Tutkimusanalyysi osoitti, että kohdekoulujen välillä löytyi eroavaisuuksia avoimuudessa innovaatiotoimintaa kohtaan sekä muiden koulujen tai tiedekuntien välisen yhteistyön määrässä ja laadussa. Myös johtajan rooli nähtiin erilaisena Saksassa ja Englannissa. Englannin näkökulmasta johtajan rooli oli rohkaista ja tarjota resursseja, kun taas Saksan opetushenkilökunta näki tukemisen, ohjaamisen sekä innovaatioprosessin laatimisen johtajan tärkeimpinä tehtävinä resurssien tarjoamisen ohella. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että Saksa palkitsee työntekijöitä innovaatioiden syntymisestä kohtuullisella rahallisella palkkiolla, kun sitä vastoin Englannin henkilökunta palkitaan kehuilla sekä huomiolla. Innovaatiotoiminta nähtiin positiivisena ilmiönä ja jopa elintärkeänä opetus- ja koulutoimelle sekä henkilöstön että johdon toimesta molemmissa kohdekouluissa.
Tutkimustuloksien perusteella kulttuurisilla eroilla vaikutti olevan isompi vaikutus innovaatiojohtamisen tilaan opetus- ja koulutustoimessa. Opinnäytetyön teoriaosassa esitellyt johtamiskulttuurien ominaisuudet olivat nähtävissä tutkimusmateriaalissa. Koulutusjärjestelmän vaikutus innovaatiotoimintaan ei ollut itsestäänselvyys tuloksia tarkasteltaessa. Tuloksissa oli kuitenkin merkkejä koulutusjärjestelmien vaikutuksesta innovaatiotoimintaan eri opetusviranomaisten poliittisten päätöksien muodossa.
Tutkimusta voitaisiin jatkaa luomalla ja esittelemällä selkeä innovaatioprosessi ainakin toiseen tämän opinnäytetyön kohdekouluun. Käyttöönoton jälkeen tämän kaltainen tutkimus toistettaisiin, jotta tuloksia voidaan verrata. Tarkoituksena olisi selvittää, tekeekö selkeä innovaatioprosessi innovaatiotoiminnasta tehokkaampaa, väheneekö henkilökunnan vastustus ja mitä tapahtuu yleiselle ilmapiirille innovaatiotoimintaa ajatellen.
Tämän työn teoreettinen viitekehys koostui innovaatiotoiminnan keskeisimmistä elementeistä, jotka ovat johtaminen, innovaatiojohtaminen sekä innovaatio. Lisäksi Englannin ja Saksan koulutusjärjestelmät olivat osa viitekehystä ja myös näiden maiden johtamiskulttuureita tarkasteltiin teoriaosassa. Näiden ohella Meksikon koulutusjärjestelmä sekä johtamiskulttuuri olivat osa teoreettista viitekehystä, mutta tutkimusmateriaalia ei maasta saatu. Tutkimusmetodiksi valittiin teemahaastattelu, koska se varmisti tarkkojen vastausten saannin. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin sähköistä kyselyä Saksassa, sillä se oli helpompi tapa haastateltaville. Tätä opinnäytetyötä varten haastateltiin yhteensä kahdeksaa opetushenkilökunnan jäsentä. Haastateltavat koostuivat opettajista, johtajista, opinto-ohjaajista sekä professoreista.
Tutkimusanalyysi osoitti, että kohdekoulujen välillä löytyi eroavaisuuksia avoimuudessa innovaatiotoimintaa kohtaan sekä muiden koulujen tai tiedekuntien välisen yhteistyön määrässä ja laadussa. Myös johtajan rooli nähtiin erilaisena Saksassa ja Englannissa. Englannin näkökulmasta johtajan rooli oli rohkaista ja tarjota resursseja, kun taas Saksan opetushenkilökunta näki tukemisen, ohjaamisen sekä innovaatioprosessin laatimisen johtajan tärkeimpinä tehtävinä resurssien tarjoamisen ohella. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että Saksa palkitsee työntekijöitä innovaatioiden syntymisestä kohtuullisella rahallisella palkkiolla, kun sitä vastoin Englannin henkilökunta palkitaan kehuilla sekä huomiolla. Innovaatiotoiminta nähtiin positiivisena ilmiönä ja jopa elintärkeänä opetus- ja koulutoimelle sekä henkilöstön että johdon toimesta molemmissa kohdekouluissa.
Tutkimustuloksien perusteella kulttuurisilla eroilla vaikutti olevan isompi vaikutus innovaatiojohtamisen tilaan opetus- ja koulutustoimessa. Opinnäytetyön teoriaosassa esitellyt johtamiskulttuurien ominaisuudet olivat nähtävissä tutkimusmateriaalissa. Koulutusjärjestelmän vaikutus innovaatiotoimintaan ei ollut itsestäänselvyys tuloksia tarkasteltaessa. Tuloksissa oli kuitenkin merkkejä koulutusjärjestelmien vaikutuksesta innovaatiotoimintaan eri opetusviranomaisten poliittisten päätöksien muodossa.
Tutkimusta voitaisiin jatkaa luomalla ja esittelemällä selkeä innovaatioprosessi ainakin toiseen tämän opinnäytetyön kohdekouluun. Käyttöönoton jälkeen tämän kaltainen tutkimus toistettaisiin, jotta tuloksia voidaan verrata. Tarkoituksena olisi selvittää, tekeekö selkeä innovaatioprosessi innovaatiotoiminnasta tehokkaampaa, väheneekö henkilökunnan vastustus ja mitä tapahtuu yleiselle ilmapiirille innovaatiotoimintaa ajatellen.