Lapset pedagogisen toiminnan arvioijina
Tolonen, Minna; Tähtiaho, Tanja (2022)
Tolonen, Minna
Tähtiaho, Tanja
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311216
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lapsen äänen kuulemisen ja sen vaikuttavuuden toteutumista varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan arvioinnissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen opettajilla on lapsen äänen kuulemisesta. Kiinnostuksen kohteena oli myös se, millaisia menetelmiä he käyttävät lasten kuulemiseksi osana pedagogisen toiminnan arviointia.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui seitsemän eri päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa viidestä kunnasta tai kaupungista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan lasten ääntä kuultiin laajasti erilaisten menetelmien avulla. Lasten kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet vaihtelivat kuitenkin eri päiväkotien ja jopa saman päiväkodin eri ryhmien välillä. Tuloksista ilmeni myös useita lasten äänen kuulemisen haasteita, joista selkeimmiksi osoittautuivat ajanpuute sekä kasvattajien asenne. Valtaosa varhaiskasvatuksen opettajista koki, etteivät lapset saa vielä ääntään riittävästi kuuluviin osana pedagogisen toiminnan arviointia.
Tuloksista voidaan päätellä, että vaikka lasten äänen kuuleminen koetaan tärkeäksi, ei se toteudu lasten osalta toiminnan arviointivaiheessa vielä toivotulla tavalla. Lasten tuottamaa arvokasta arviointitietoa tulisi kunnioittaa ja pyrkiä käyttämään hyödyksi varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi aiheesta tarvittaisiin lisää koulutusta sekä yleistä keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä. Lisäksi riittävien resurssien turvaaminen varhaiskasvatuksessa olisi ensiarvoisen tärkeää.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui seitsemän eri päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvatuksen opettajaa viidestä kunnasta tai kaupungista. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan lasten ääntä kuultiin laajasti erilaisten menetelmien avulla. Lasten kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet vaihtelivat kuitenkin eri päiväkotien ja jopa saman päiväkodin eri ryhmien välillä. Tuloksista ilmeni myös useita lasten äänen kuulemisen haasteita, joista selkeimmiksi osoittautuivat ajanpuute sekä kasvattajien asenne. Valtaosa varhaiskasvatuksen opettajista koki, etteivät lapset saa vielä ääntään riittävästi kuuluviin osana pedagogisen toiminnan arviointia.
Tuloksista voidaan päätellä, että vaikka lasten äänen kuuleminen koetaan tärkeäksi, ei se toteudu lasten osalta toiminnan arviointivaiheessa vielä toivotulla tavalla. Lasten tuottamaa arvokasta arviointitietoa tulisi kunnioittaa ja pyrkiä käyttämään hyödyksi varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi aiheesta tarvittaisiin lisää koulutusta sekä yleistä keskustelua ja tietoisuuden lisäämistä. Lisäksi riittävien resurssien turvaaminen varhaiskasvatuksessa olisi ensiarvoisen tärkeää.