"Pihaleikit ovat vaihtuneet tietokoneisiin" : alakouluikäisen lapsen lihavuus, miten kouluterveydenhoitaja voi siihen vaikuttaa?
Lustig, Elina (2009)
Lustig, Elina
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002172275
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201002172275
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kuvaus: Opinnäytetyöni käsittelee alakouluikäisten lasten lihavuutta ja sen syitä ja seurauksia. Tavoitteena on selvittää miten terveydenhoitaja voi vaikuttaa lasten lihavuuteen ja ovatko terveydenhoitajien mielipiteet yhteneväisiä teorian kanssa.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Teoreettinen viitekehys koostuu lasten lihavuuden käsittelemisestä yleisesti. Siinä tulevat esille lihavuuden syyt ja seuraukset ja hoito. Olen käsitellyt myös ruokatottumuksien ja liikunnan vaikutuksia lihavuuteen.
Metodologinen esittely: Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen opinnäytetyö jossa on mukana tutkimuksellinen näkökulma. Aineisto koostuu Tornion kouluterveydenhoitajille (9) lähettämistäni kyselylomakkeista. Olen analysoinut kyselylomakkeet sitomalla tulokset suoraan teoreettiseen viitekehykseen.
Keskeiset tutkimustulokset: Vanhemmat päättävät miten lihavuuden suhteen edetään. Terveydenhoitaja puuttuu lapsen ylipainoon, jos painonnousu on nopeaa ja lapsi kärsii tai jos pituuspaino on yli +20 %. Terveyskasvatusmateriaalit ovat tärkeässä osassa perheiden tukemisessa ja lihavuuden ennaltaehkäisyssä. Suurin osa terveydenhoitajista oli halukas saamaan lisäkoulutusta lihavuuden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tornion alueen alakoululaisia oli yhteensä noin 1700 ja heistä terveydenhoitajien arvion mukaan noin 10 % ylipainoisia ja 4,5 % lihavia. Vanhempien osallistuminen tuo haasteita lasten lihavuuden hoidossa.
Johtopäätökset: Yleisesti ottaen lasten ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa, sillä esimerkiksi kouluruoka ei maistu. Terveydenhoitajilla ei ole aina riittävästi resursseja ja koulutusta lihavuuden hoitoon. Lihavuuden ja ylipainon syyt löytyvät usein kotoa. Lihavuuteen voi vaikuttaa jo päiväkoti-iässä.
Teoreettinen ja käsitteellinen esittely:
Teoreettinen viitekehys koostuu lasten lihavuuden käsittelemisestä yleisesti. Siinä tulevat esille lihavuuden syyt ja seuraukset ja hoito. Olen käsitellyt myös ruokatottumuksien ja liikunnan vaikutuksia lihavuuteen.
Metodologinen esittely: Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen opinnäytetyö jossa on mukana tutkimuksellinen näkökulma. Aineisto koostuu Tornion kouluterveydenhoitajille (9) lähettämistäni kyselylomakkeista. Olen analysoinut kyselylomakkeet sitomalla tulokset suoraan teoreettiseen viitekehykseen.
Keskeiset tutkimustulokset: Vanhemmat päättävät miten lihavuuden suhteen edetään. Terveydenhoitaja puuttuu lapsen ylipainoon, jos painonnousu on nopeaa ja lapsi kärsii tai jos pituuspaino on yli +20 %. Terveyskasvatusmateriaalit ovat tärkeässä osassa perheiden tukemisessa ja lihavuuden ennaltaehkäisyssä. Suurin osa terveydenhoitajista oli halukas saamaan lisäkoulutusta lihavuuden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Tornion alueen alakoululaisia oli yhteensä noin 1700 ja heistä terveydenhoitajien arvion mukaan noin 10 % ylipainoisia ja 4,5 % lihavia. Vanhempien osallistuminen tuo haasteita lasten lihavuuden hoidossa.
Johtopäätökset: Yleisesti ottaen lasten ruokailutottumuksissa on parantamisen varaa, sillä esimerkiksi kouluruoka ei maistu. Terveydenhoitajilla ei ole aina riittävästi resursseja ja koulutusta lihavuuden hoitoon. Lihavuuden ja ylipainon syyt löytyvät usein kotoa. Lihavuuteen voi vaikuttaa jo päiväkoti-iässä.