Vankien subjektiivinen hyvinvointi : vuorovaikutuksen ja kohtelun merkitys vankilassa
Kukkonen, Juha; Viippola-Välisalo, Mira (2014)
Kukkonen, Juha
Viippola-Välisalo, Mira
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168233
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, millaista on vankien kokemuksellinen hyvinvointi. Toiseksi selvitettiin iän, vankilakertalaisuuden, laitostyypin, toimintoihin osallistumisen ja tuomion pituuden yhteys vankien kokemukselliseen hyvinvointiin. Kolmanneksi selvitettiin, millainen yhteys vuorovaikutuksella, kohtaamisella ja kohtelulla oli vankien hyvinvointiin. Saatuja tuloksia voidaan tietoisesti hyödyntää vankiloissa, kun kehitetään työskentelytapoja.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin Rikosseuraamuslaitoksen teettämän Rikosseuraamuslaitoksen laatu 2013-tukimuksen aineistoa. Kyselytutkimus kohdistettiin kaikkiin vankiloihin, yhdyskuntaseuraamustoimistoihin sekä muihin Rikosseuraamuslaitoksen yksiköihin. Tutkimuksen tavoitteeksi oli asetettu rikosseuraamusalan laatumittauksen kehittäminen ja siihen liittyvien tekijöiden esille saaminen. Aineiston kerättiin tammikuussa 2013. Kyselyajankohtana vankiloissa oli kirjoilla 3215 vankia, joista 2308 oli suljetuissa vankiloissa ja 907 avovankiloissa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vangit eivät kokeneet vankilaa epämiellyttäväksi paikaksi. He pystyivät kokemaan vankilan ilmapiirin hyväksi sekä olemaan rentoja ja omia itsejään vankilassa. Yli 60 prosenttia vangeista ilmoitti pystyvänsä nauttimaan joistain tekemistään asioista vankilassa. Vankilakertalaisuus eikä tuomion pituus ollut merkittävä tekijä vankien kokemuksellisessa hyvinvoinnissa. Sitä vastoin vankien iällä oli siihen yhteys, mutta korrelaatiokerroin jäi matalaksi. Avolaitoksissa yli 65 prosenttia vastanneista koki hyvinvointinsa positiiviseksi, kun taas suljetuissa laitoksissa hyvinvointinsa positiiviseksi koki neljännes vangeista. Opinnäytetyöntyön tuloksista voidaan todeta, että toimintaan osallistuminen tuotti hyvinvointia. Tulokset osoittavat, että siviilityö ja -opiskelu lisäsivät eniten vankien hyvinvoinnin kokemista. Toimintaan osallistumattomien vankien keskuudessa koettu hyvinvointi jäi selvästi muita alhaisemmaksi. Tulosten mukaan vuorovaikutuksen, kohtelun ja kohtaamisen merkitys vankien subjektiivisessa hyvinvoinnissa oli erittäin merkityksellistä.
Vankien kokemuksellinen hyvinvointi on tärkeä osatekijä rikollisuudesta irrottautumisprosessissa. Kohtelun, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys tulee ottaa huomioon rikosseuraamusalan perus- ja täydennyskoulutuksissa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös arkipäivän vuorovaikutustilanteissa vankiloissa.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin Rikosseuraamuslaitoksen teettämän Rikosseuraamuslaitoksen laatu 2013-tukimuksen aineistoa. Kyselytutkimus kohdistettiin kaikkiin vankiloihin, yhdyskuntaseuraamustoimistoihin sekä muihin Rikosseuraamuslaitoksen yksiköihin. Tutkimuksen tavoitteeksi oli asetettu rikosseuraamusalan laatumittauksen kehittäminen ja siihen liittyvien tekijöiden esille saaminen. Aineiston kerättiin tammikuussa 2013. Kyselyajankohtana vankiloissa oli kirjoilla 3215 vankia, joista 2308 oli suljetuissa vankiloissa ja 907 avovankiloissa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vangit eivät kokeneet vankilaa epämiellyttäväksi paikaksi. He pystyivät kokemaan vankilan ilmapiirin hyväksi sekä olemaan rentoja ja omia itsejään vankilassa. Yli 60 prosenttia vangeista ilmoitti pystyvänsä nauttimaan joistain tekemistään asioista vankilassa. Vankilakertalaisuus eikä tuomion pituus ollut merkittävä tekijä vankien kokemuksellisessa hyvinvoinnissa. Sitä vastoin vankien iällä oli siihen yhteys, mutta korrelaatiokerroin jäi matalaksi. Avolaitoksissa yli 65 prosenttia vastanneista koki hyvinvointinsa positiiviseksi, kun taas suljetuissa laitoksissa hyvinvointinsa positiiviseksi koki neljännes vangeista. Opinnäytetyöntyön tuloksista voidaan todeta, että toimintaan osallistuminen tuotti hyvinvointia. Tulokset osoittavat, että siviilityö ja -opiskelu lisäsivät eniten vankien hyvinvoinnin kokemista. Toimintaan osallistumattomien vankien keskuudessa koettu hyvinvointi jäi selvästi muita alhaisemmaksi. Tulosten mukaan vuorovaikutuksen, kohtelun ja kohtaamisen merkitys vankien subjektiivisessa hyvinvoinnissa oli erittäin merkityksellistä.
Vankien kokemuksellinen hyvinvointi on tärkeä osatekijä rikollisuudesta irrottautumisprosessissa. Kohtelun, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys tulee ottaa huomioon rikosseuraamusalan perus- ja täydennyskoulutuksissa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös arkipäivän vuorovaikutustilanteissa vankiloissa.