Neurokirurgisen tehohoitopotilaan hengityskonehoito - suositeltavat käytänteet

Abstract

Projektin tarkoituksena oli laatia intuboidun hengityskonehoitoa saavan aikuispotilaan hoitotyöhön suositeltavat käytänteet Neurokirurgian klinikan tehovalvontaosastolle (TVO). Projektin taustana oli kirjallisuuskatsauksen ja projektiympäristössä työssäoppimisen keinoin selvittää ja kuvata aikuisen, intuboidun hengityskonehoitoa saavan potilaan hoitotyö Töölön sairaalan Neurokirurgian klinikan TVO:lla. Tavoitteena on helpottaa uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehtymistä neurokirurgisen potilaan hengityskonehoitoon sekä auttaa ja tukea TVO:lla työskentelevää sairaanhoitajaa kehittämään ja ylläpitämään hoitotyön osaamistaan. Projekti on jatkoa Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin (HUS) ja HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivisen tulosyksikön ja Laurea-ammattikorkeakoulun laadunkehittämishankkelle (2007–2012). Projektin lähtökohtana olivat HYKSin Neurokirurgian klinikan TVO:n kliinisen hoitotyön kehittämistarpeet.

Neurokirurgian klinikan tehovalvontaosastolla hengityskonehoitoa saavan potilaan suositeltavat käytänteet laadittiin hakemalla aineistoa kolmesta suomalaisesta (Laurus, Medic, Terveysportti) ja kolmesta kansainvälisestä (CINAHL, Google Scholar, PubMed) viitetietokannasta. Aineistona käytettiin lisäksi Neurokirurgian klinikan kokemusperäistä näyttöä, kokemusperäistä käytäntöä ja European Brain Injury Consortiumin (EBIC) hoitotyön ohjeita. Aineistoon kelpuutettiin julkaistut ja julkaisemattomat lähteet vuosilta 2003–2013.

Käytänteitä laadittiin yhteensä 26. Käytänteiden aihealueet koostuvat hengityskonehoidon aloittamisesta, sen turvallisesta toteuttamisesta, hoidosta mahdollisesti aiheutuvien komplikaatioiden seurannasta ja ennaltaehkäisystä, potilaan ja omaisen ohjauksesta ja tukemisesta sekä hengityskonehoidosta vieroittautumisesta ja sen päättämisestä. Käytänteet edistävät hoitotyön jatkuvuutta, vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Jatkoehdotuksena projektille on tulevaisuudessa päivittää käytänteet ja tarkastella, miltä osin ne soveltuvat trakeostoomakanyylin kautta hengityskonehoitoa saavan potilaan hoitotyön käytänteiksi.

This thesis project was assigned by the Neurosurgery Intensive Care and Observation Ward located at Töölö Hospital. The purpose was to create recommended practices to support and develop the nurses’ professional abilities on the Neurosurgery Intensive Care and Observation Ward in the nursing care of the neurosurgery patients receiving invasive mechanical ventilation via endotracheal tube. The nursing care on the Neurosurgery Intensive Care and Observation Ward of the patients receiving invasive mechanical ventilation was studied and described through a literature review and an on-the-job learning project. The project was a continuation for the quality development project for the years 2007-2012 organized between Laurea UAS Tikkurila campus and the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) including Helsinki University Central Hospital (HUCH). The starting point for this project was the development needs on the Neurosurgery Intensive Care and Observation Ward.

Recommended practices for the nursing care of the patients receiving invasive mechanical ventilation were created from the data collected from three Finnish (Laurus, Medic, Terveysportti) and three international (CINAHL, Google Scholar, PubMed) databases. Empiri-cal evidence and the practices of the nursing care on the Neurosurgery Intensive Care and Observation Ward as well as the Guidelines for the Management of Severe Brain Injury creat-ed by European Brain Injury Consortium (EBIC) were also used as source material. Published and un-published data used was written between years 2003-2013.

The total amount of the recommended practices created was 26. They were divided into the following categories: starting invasive mechanical ventilation, safety in patient care, observation and prevention of the complications caused by mechanical ventilation, support and guidance of both the patient and his or her family, weaning from the mechanical ventilation and ending invasive mechanical ventilation. The recommended practices develop the continuance, efficiency and safety of the patient care. The aim of the further studies could be to update the recommended practices and examine whether they are usable in the care of the patients receiving mechanical ventilation via tracheostomy tube.