Tasa-arvon, vanhemmuuden ja sosiaalisten asenteiden vaikutukset naisten työelämässä
Seppänen, Maiju-Reeta (2022)
Seppänen, Maiju-Reeta
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110321930
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110321930
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten naiset kokevat tasa-arvon, vanhemmuuden sekä sosiaalisten asenteiden vaikutukset työelämässä. Opinnäytetyön tavoitteena oli nostaa esille kokemuksia, miten naiset itse ovat kokeneet asemansa työyhteisöissään. Opinnäytetyön teoriaosassa perehdyttiin tasa-arvon ja koulutuksen merkitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa sekä siihen, millaisia haasteita naiset mahdollisesti kohtaavat työpaikoillaan yhteiskunnallisiin asenteisiin ja vanhemmuuteen liittyen.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusta. Opinnäytetyössä käsiteltiin vahvasti sukupuolisidonnaisia asioita, joten sen vuoksi tutkimuksessa oli järkevintä käyttää kvantitatiivista analyysia.
Tutkimusosuus toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely toteutettiin täysin anonyymisti ja siihen vastaaminen oli vapaaehtoista. Kysely jaettiin Facebookissa olevaan suljettuun naisvaltaiseen ryhmään. Kyselyyn pystyi vastaamaan kolmen vuorokauden ajan ja tässä ajassa se keräsi 174 vastausta. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi pelkästään sukupuoleltaan naiset, joten miehet rajoittuivat kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.
Kyselyn vastausten perusteella suurin osa vastanneista työskenteli juuri niin sanotuilla naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysala, kaupanala ja muut palvelualat. Puolet vastaajista oli 26–35-vuotiaita. Suurimmaksi osaksi tutkimukseen vastaajat kokivat myönteisesti työnantajapuolen toimet palkkauksen ja urakehityksen osalta. Naisvihan ja ennakko-olettamusten suhteen suurin osa vastaajista oli kohdannut näitä urallaan jossakin määrin. Tutkimuksessa voidaan todeta, että naiset eivät koe työnantajapuolen toimia riittäväksi syrjintä- ja häirintätapauksissa. Tutkimuksen perusteella vanhemmuuden suhteen naiset itse ovat kokeneet sen hidastavan urakehitystään ja lisäksi syrjintää työyhteisön puolelta on koettu joissain määrin niin vanhemmuuden kuin lapsettomuuden vuoksi.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusta. Opinnäytetyössä käsiteltiin vahvasti sukupuolisidonnaisia asioita, joten sen vuoksi tutkimuksessa oli järkevintä käyttää kvantitatiivista analyysia.
Tutkimusosuus toteutettiin Webropol-kyselynä. Kysely toteutettiin täysin anonyymisti ja siihen vastaaminen oli vapaaehtoista. Kysely jaettiin Facebookissa olevaan suljettuun naisvaltaiseen ryhmään. Kyselyyn pystyi vastaamaan kolmen vuorokauden ajan ja tässä ajassa se keräsi 174 vastausta. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi pelkästään sukupuoleltaan naiset, joten miehet rajoittuivat kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.
Kyselyn vastausten perusteella suurin osa vastanneista työskenteli juuri niin sanotuilla naisvaltaisilla aloilla, kuten sosiaali- ja terveysala, kaupanala ja muut palvelualat. Puolet vastaajista oli 26–35-vuotiaita. Suurimmaksi osaksi tutkimukseen vastaajat kokivat myönteisesti työnantajapuolen toimet palkkauksen ja urakehityksen osalta. Naisvihan ja ennakko-olettamusten suhteen suurin osa vastaajista oli kohdannut näitä urallaan jossakin määrin. Tutkimuksessa voidaan todeta, että naiset eivät koe työnantajapuolen toimia riittäväksi syrjintä- ja häirintätapauksissa. Tutkimuksen perusteella vanhemmuuden suhteen naiset itse ovat kokeneet sen hidastavan urakehitystään ja lisäksi syrjintää työyhteisön puolelta on koettu joissain määrin niin vanhemmuuden kuin lapsettomuuden vuoksi.