Toiminnantarkastus asunto-osakeyhtiössä
Arola, Janina (2014)
Arola, Janina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910950
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014052910950
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli toiminnantarkastus asunto-osakeyhtiössä. Toiminnantarkastus tuli uudistuksena heinäkuussa 2010 voimaan tulleeseen asunto-osakeyhtiölakiin. Toiminnantarkastus on varmistus asunto-osakeyhtiön talouden ja hallinnon asianmukaisesta hoidosta. Tutkimustehtäväni oli tarkastella toiminnantarkastajan ominaisuuksia sekä toiminnantarkastusta prosessina lainsäädännön ja käytännön näkökulmista. Tutkimuskysymykseni olivat: miksi toiminnantarkastus valitaan asunto-osakeyhtiössä tilintarkastuksen sijaan, millaiset ovat toiminnantarkastajan ominaisuudet, mitkä ovat keskeisimmät tarkastuskohteet asunto-osakeyhtiössä, voidaanko määritellä toiminnantarkastuksen laatua sekä onko hyvä toiminnantarkastustapa jo muodostunut.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin asunto-osakeyhtiöitä, uuden asunto-osakeyhtiölain taustaa hallituksen esityksen pohjalta, asunto-osakeyhtiölakia, kirjanpitolakia ja – asetusta sekä toiminnantarkastuksen toteutusta kirjallisuuslähteiden pohjalta. Aineistoa kerättiin laadulliselle tutkimukselle ominaisin menetelmin, lähdekirjallisuuden, havainnoinnin ja teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelut toteutettiin huhtikuussa 2014 ennalta valikoiduille toiminnantarkastajille.
Tutkimustuloksena saatiin selville, että toiminnantarkastajaksi valittiin usein asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja. Toiminnantarkastus valittiin tilintarkastuksen sijaan, koska toiminnantarkastaja usein tunsi yhtiötä paremmin sisältä päin ja oli lähempänä osakkeenomistajia, joiden tiedontarpeita toiminnantarkastus palvelee. Keskeisimpänä ja tärkeimpänä tarkastettavana asiana asunto-osakeyhtiön taloudesta ja hallinnosta pidettiin osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden toteutumista.
Haastatteluiden perusteella todettiin, että laatu voidaan liittää toiminnantarkastukseen. Selkeitä laatutavoitteita tai – kriteereitä ei haastatteluista selvinnyt. Todettiin myös, ettei hyvä toiminnantarkastustapa ole täysin muodostunut näkyväksi osaksi toiminnantarkastusta. Erilaisia käytänteitä oli muodostunut jonkin verran. Toiminnantarkastuksen laatuun ja hyvään toiminnantarkastustapaan viitaten toivottiin palautteen antoa toiminnantarkastuksen päätteeksi. Se viittaisi siihen, että toiminnantarkastajat odottavat toisiltaan osaamista ja resursseja antaa korjaamisehdotuksia ja kehittämisideoita.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin asunto-osakeyhtiöitä, uuden asunto-osakeyhtiölain taustaa hallituksen esityksen pohjalta, asunto-osakeyhtiölakia, kirjanpitolakia ja – asetusta sekä toiminnantarkastuksen toteutusta kirjallisuuslähteiden pohjalta. Aineistoa kerättiin laadulliselle tutkimukselle ominaisin menetelmin, lähdekirjallisuuden, havainnoinnin ja teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelut toteutettiin huhtikuussa 2014 ennalta valikoiduille toiminnantarkastajille.
Tutkimustuloksena saatiin selville, että toiminnantarkastajaksi valittiin usein asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja. Toiminnantarkastus valittiin tilintarkastuksen sijaan, koska toiminnantarkastaja usein tunsi yhtiötä paremmin sisältä päin ja oli lähempänä osakkeenomistajia, joiden tiedontarpeita toiminnantarkastus palvelee. Keskeisimpänä ja tärkeimpänä tarkastettavana asiana asunto-osakeyhtiön taloudesta ja hallinnosta pidettiin osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden toteutumista.
Haastatteluiden perusteella todettiin, että laatu voidaan liittää toiminnantarkastukseen. Selkeitä laatutavoitteita tai – kriteereitä ei haastatteluista selvinnyt. Todettiin myös, ettei hyvä toiminnantarkastustapa ole täysin muodostunut näkyväksi osaksi toiminnantarkastusta. Erilaisia käytänteitä oli muodostunut jonkin verran. Toiminnantarkastuksen laatuun ja hyvään toiminnantarkastustapaan viitaten toivottiin palautteen antoa toiminnantarkastuksen päätteeksi. Se viittaisi siihen, että toiminnantarkastajat odottavat toisiltaan osaamista ja resursseja antaa korjaamisehdotuksia ja kehittämisideoita.