Betoniautojen pesuhallin lämmitysjärjestelmä
Lipponen, Samu (2022)
Lipponen, Samu
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328273
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328273
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on valita betoniautojen pyörintäsäiliöiden pesuhalliin lämmitysjärjestelmä. Työn tilaajana toimii valmisbetonia valmistava Karjalan Betoni Oy Rautjärveltä.
Pesuhalli on rakennusvaiheessa, eikä sen suunnittelussa ja rakentamisessa ole varauduttu mihinkään tiettyyn lämmitysjärjestelmään, joten suunnittelu oli aloittava aivan alusta. Hallin sisälämpötilaksi riittää sellainen, että sisällä olevien saostusaltaiden vesi pysyisi sulana mitoitusolosuhteissa, joten suunnittelussa sisälämpötilaksi valikoitui +5 °C.
Työ aloitettiin aloituspalaverilla tilaajan kanssa, jossa suunniteltiin, mitä työn lopputulokselta toivottiin, sekä tutustuttiin itse halliin, sen suunnittelutietoihin ja siihen, millaisia rakenteellisia ratkaisuja hallin rakentamisessa on käytetty.
Aloituspalaverin ja suunnittelutietojen pohjalta työn seuraavana vaiheena oli laskennallisesti selvittää kaikkien rakenteiden lämmönjohtavuudet, jotta hallin rakenteille pystyttiin laskemaan lämmitystehontarve. Laskennassa on myös laskettu tehontarve vuoto- ja korvausilmalle. Lisäksi saostusaltaista haihtuva kosteus aiheuttaa oman tarpeensa lämmitykselle, joten tämä on otettu myös huomioon.
Lämmitystehontarpeen pohjalta laitevalmistajiin oltiin yhteydessä, olisiko heillä
ollut tarjota kohteeseen sopivaa ilmanvaihtojärjestelmää. Tällaista järjestelmää ei kuitenkaan ollut, joten työssä suositellaan tilaajaa järjestämään hallin ilmanvaihto ainoastaan koneellisen poiston avulla.
Vaihtoehdoiksi lämmitysjärjestelmälle valikoitui laskennan pohjalta polttoainekäyttöinen infrapunalämmitin, sähkölämmitin tai infrapunalämmittimen ja kolmen ilmalämpöpumpun yhteisjärjestelmä.
Hankinta- ja energiankulutuslaskelmien pohjalta, elinkaarikustannuksiin perustuen tilaajalle suositellaan ilmalämpöpumppuja sekä sähkölämmitintä tukena.
Työn edetessä havaittiin myös, että varsinkin sokkeleihin olisi helppoa toteuttaa lisälämmöneristystä. Halliin kannattaisi myös rakentaa väliseinä, jolloin lämmitettävän tilan koko pienenisi lähes puoleen. Väliseinän ansiosta sekä järjestelmän hankinta että käyttökustannukset pienenisivät huomattavasti.
Pesuhalli on rakennusvaiheessa, eikä sen suunnittelussa ja rakentamisessa ole varauduttu mihinkään tiettyyn lämmitysjärjestelmään, joten suunnittelu oli aloittava aivan alusta. Hallin sisälämpötilaksi riittää sellainen, että sisällä olevien saostusaltaiden vesi pysyisi sulana mitoitusolosuhteissa, joten suunnittelussa sisälämpötilaksi valikoitui +5 °C.
Työ aloitettiin aloituspalaverilla tilaajan kanssa, jossa suunniteltiin, mitä työn lopputulokselta toivottiin, sekä tutustuttiin itse halliin, sen suunnittelutietoihin ja siihen, millaisia rakenteellisia ratkaisuja hallin rakentamisessa on käytetty.
Aloituspalaverin ja suunnittelutietojen pohjalta työn seuraavana vaiheena oli laskennallisesti selvittää kaikkien rakenteiden lämmönjohtavuudet, jotta hallin rakenteille pystyttiin laskemaan lämmitystehontarve. Laskennassa on myös laskettu tehontarve vuoto- ja korvausilmalle. Lisäksi saostusaltaista haihtuva kosteus aiheuttaa oman tarpeensa lämmitykselle, joten tämä on otettu myös huomioon.
Lämmitystehontarpeen pohjalta laitevalmistajiin oltiin yhteydessä, olisiko heillä
ollut tarjota kohteeseen sopivaa ilmanvaihtojärjestelmää. Tällaista järjestelmää ei kuitenkaan ollut, joten työssä suositellaan tilaajaa järjestämään hallin ilmanvaihto ainoastaan koneellisen poiston avulla.
Vaihtoehdoiksi lämmitysjärjestelmälle valikoitui laskennan pohjalta polttoainekäyttöinen infrapunalämmitin, sähkölämmitin tai infrapunalämmittimen ja kolmen ilmalämpöpumpun yhteisjärjestelmä.
Hankinta- ja energiankulutuslaskelmien pohjalta, elinkaarikustannuksiin perustuen tilaajalle suositellaan ilmalämpöpumppuja sekä sähkölämmitintä tukena.
Työn edetessä havaittiin myös, että varsinkin sokkeleihin olisi helppoa toteuttaa lisälämmöneristystä. Halliin kannattaisi myös rakentaa väliseinä, jolloin lämmitettävän tilan koko pienenisi lähes puoleen. Väliseinän ansiosta sekä järjestelmän hankinta että käyttökustannukset pienenisivät huomattavasti.