Arviointijakson vaikutus fyysiseen toimintakykyyn laajalla ADL-mittarilla tarkasteltuna eräässä Kainuun soten kotihoidon yksikössä
Karppinen, Hanna; Karvonen, Saana (2022)
Karppinen, Hanna
Karvonen, Saana
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121429883
Tiivistelmä
On tärkeää löytää keinoja ennustaa ja ehkäistä ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä, jotta voidaan edistää hyvää elämänlaatua ja itsenäistä selviytymistä. Myös kotihoidon palvelujen tarve lisääntyy ikääntymisen seurauksena. Kotihoidon palveluja on tärkeää kehittää, jotta ikääntyneille voidaan tarjota laadukkaita palveluja kotona.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kotihoidon arviointijakso vaikuttaa asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa ja tuottaa tuloksia, joiden avulla toimeksiantaja voi kehittää arviointijakson ja kuntoutumisen vaikuttavuuskeinoja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksi kotihoidon yksikkö, joka kuuluu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään.
Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa kvantitatiivisesti. Ensimmäinen aineisto saatiin suoraan toimeksiantajalta. Aineisto sisälsi kotihoidon 10 asiakkaan fyysisen toimintakyvyn tulokset ADL-mittarilla arviointijakson alussa ja lopussa. Aineistosta saadut tulokset taulukoitiin ja tuloksia käsiteltiin numeerisesti. Näitä tuloksia vahvistamaan tehtiin kysely, johon vastasivat ADL-arviointeja tehneet sairaanhoitajat. Kyselyssä osa kysymyksistä oli kvalitatiivisia, joten opinnäytetyössä käytettiin molempia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmien yhteiskäyttöä kutsutaan termillä triangulaatio.
Tutkittaessa 10 asiakkaan ADL-mittarilla saatuja tuloksia arviointijakson alussa ja lopussa havaittiin, että 70 prosentilla asiakkaista pistemäärät pysyivät samoina. 20 prosentilla toimintakyky parantui arviointijakson aikana. 10 prosentilla puolestaan fyysinen toimintakyky hieman heikentyi. Kyselyn vastauksista tuli ilmi, että asiakkaiden toimintakyvyssä oli tapahtunut itsenäistymistä päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimuksen tulokset aineistojen perusteella osoittivat, että asiakkailla ei tapahtunut fyysisessä toimintakyvyssä arviointijakson aikana kovin suuria muutoksia ADL-mittarin osalta.
Opinnäytetyössä on kuitenkin noussut esiin käytössä olevien toimintakykymittareiden käytön hyvän osaamisen ja tarvittavien koulutusten jatkuvan saatavuuden tärkeys. Kehittämisehdotus on näin ollen se, että hoitajien osaamiseen ja koulutukseen mittareiden suhteen tulisi kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kotihoidon arviointijakso vaikuttaa asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa ja tuottaa tuloksia, joiden avulla toimeksiantaja voi kehittää arviointijakson ja kuntoutumisen vaikuttavuuskeinoja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yksi kotihoidon yksikkö, joka kuuluu Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään.
Opinnäytetyö toteutettiin pääasiassa kvantitatiivisesti. Ensimmäinen aineisto saatiin suoraan toimeksiantajalta. Aineisto sisälsi kotihoidon 10 asiakkaan fyysisen toimintakyvyn tulokset ADL-mittarilla arviointijakson alussa ja lopussa. Aineistosta saadut tulokset taulukoitiin ja tuloksia käsiteltiin numeerisesti. Näitä tuloksia vahvistamaan tehtiin kysely, johon vastasivat ADL-arviointeja tehneet sairaanhoitajat. Kyselyssä osa kysymyksistä oli kvalitatiivisia, joten opinnäytetyössä käytettiin molempia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelmien yhteiskäyttöä kutsutaan termillä triangulaatio.
Tutkittaessa 10 asiakkaan ADL-mittarilla saatuja tuloksia arviointijakson alussa ja lopussa havaittiin, että 70 prosentilla asiakkaista pistemäärät pysyivät samoina. 20 prosentilla toimintakyky parantui arviointijakson aikana. 10 prosentilla puolestaan fyysinen toimintakyky hieman heikentyi. Kyselyn vastauksista tuli ilmi, että asiakkaiden toimintakyvyssä oli tapahtunut itsenäistymistä päivittäisissä toiminnoissa. Tutkimuksen tulokset aineistojen perusteella osoittivat, että asiakkailla ei tapahtunut fyysisessä toimintakyvyssä arviointijakson aikana kovin suuria muutoksia ADL-mittarin osalta.
Opinnäytetyössä on kuitenkin noussut esiin käytössä olevien toimintakykymittareiden käytön hyvän osaamisen ja tarvittavien koulutusten jatkuvan saatavuuden tärkeys. Kehittämisehdotus on näin ollen se, että hoitajien osaamiseen ja koulutukseen mittareiden suhteen tulisi kiinnittää huomiota.