Maaseudun yritykset tietotaloudessa - mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita

Abstract

Maaseutua ja sinne asettumista on historiassa asemoitu monin tavoin. Perinteisesti maaseutu on nähty alkutuotannon ja kylien kautta. Tämän päivän ja tulevaisuuden maaseutu on yhä enemmän monimuotoinen asumisen, yrittäjyyden ja vapaa-ajan ympäristö. Maaseudun arvo koronan ja Venäjän hyökkäyssodan myötä on korostunut myös osana terveysturvallisuutta ja huoltovarmuutta. Maaseutu on turvannut historian aikana ihmisten elämää kriisien aikana; maaseutua voidaan pitää kansakunnan resilienssin varastona. Nykyinen maaseutu nähdään myös monimuotoisena, kansallisena sekä arvokkaana kulttuuri-, luonto-, virkistys- ja asumisympäristönä, josta tulee huolehtia.

Tietomaa uudistaa -hankkeen tehtävänä on ollut tutkia, minkälaiset kehittämis- ja ohjaustoimenpiteet edistävät parhaiten maaseudun tietointensiivisen liiketoiminnan kehittymistä. Tutkimusta on ohjannut tiedon jäävuorimalli (mm. Nonaka ja Takeuchi 1995), jonka mukaan näkyvillä ja saatavilla on vain pieni osa tietoa. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut monitieteisyyden ja monimenetelmällisyyden (mixed methods) yhdistely sekä makro- ja mikronäkökulmien hyödyntäminen. Hankkeessa tutkittiin, vertailtiin ja tunnistettiin erilaisten maaseutujen innovaatiopotentiaaleja, uudistumiskykyä, oppimista, verkostoitumista, heikkoja signaaleja sekä hiljaista tietoa erilaisilla alue- ja toimijatasoilla.

Määrällisistä ja laadullisista aineistoista ja tieteiden välisestä keskustelusta muodostui tämä tutkimusraportti, joka sisältää osatutkimusten tulokset artikkeleina, ja joista muotoiltiin maaseudun tietotalouden edistämiseen kohdentuvia politiikkasuosituksia vastaamaan paremmin maaseudun tietotalouden kehittymistä.