Kohti perhekeskeisempää kouluterveydenhuoltoa: alakoulujen kouluterveydenhuollon ja kodin välisen yhteistyön kehittämisen tarvekartoitus
Saari, Hanna-Maija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195566
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304195566
Tiivistelmä
Kouluterveydenhuollon työskentelytavat pohjautuvat vuonna 2009 voimaan tulleeseen asetukseen Neuvola ja kouluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetuksessa korostetaan perheen merkitystä ja kouluterveydenhuollon perhekeskeisempää lähestymistapaa.
Kouluterveydenhuollon tulisi sen mukaan olla koko perheen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Asetus nostaa esille myös perheen osallisuuden näkökulman palveluissa. Tämän päivän kouluterveydenhuollossa konemainen terveystarkastusten suorittaminen asetuksen ohjeiden mukaisesti, vie resursseja perhekeskeiseltä työltä kouluterveydenhuollossa. Perheen huomioiminen ja perhekeskeisyys tuovat kuitenkin työlle vaikuttavuutta ja kouluterveydenhuolto nähtäisiin entistä enemmän
koko perheen avun hakemisen tahona.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kotien ja kouluterveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä kartoittaa toimivia käytäntöjä vanhempien näkökulmasta. Tavoitteen oli saada tietoa vanhemmilta yhteistyön kehittämisen tarpeista tulevan kehittämistyön taustatiedoksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli alakouluikäisten lasten vanhemmat, joilla oli useampi lapsi ja näin ollen pidempiaikaista kokemusta yhteistyöstä kouluterveydenhuollon kanssa. Tutkittavat valittiin lumipallo-otannalla. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Vanhemmat kokoivat tiedottamisen kouluterveydenhuollosta toimivan hyvin. Wilma nähtiin parhaana keinona tiedottaa ja pitää yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajien tavoitettavuutta pidettiin hyvänä. Terveydenhoitajat nähtiin joustavina, yhteistyökykyisinä ja perheen sekä lapsen tarpeet hyvin huomioivina ammattilaisina. Perhekeskeisyyttä koettiin olevan kouluterveydenhuollossa vähän, enemmän keskityttiin
lapsen asioihin. Kouluterveydenhuoltoon kaivattiin neuvolan kaltaista koko perheen huomioimista enemmän. Terveydenhoitajaa toivottiin myös enemmän mukaan vanhempainiltoihin tai osallistumaan koulun toimintaan ennaltaehkäisevän toiminnan muodossa.
Opinnäytetyön tavoitteen oli saada taustatietoa kehittämisen pohjaksi. Tutkimuksesta nousi hyvin asioita, joita voidaan alueen kouluterveydenhuollossa lähteä kehittämään. Terveydenhoitajien näkökulmaa ja vanhempien mukaanottoa kehittämistyöhän tarvitaan, jotta perhekeskeisyyttä saavutettaisiin parhaiten. Myös valtakunnallisiin kouluterveydenhuollon oheistuksiin toivotan joustavuutta, jotta yhteiskunnan ja maailman
tilanteen mukaan voitaisiin vastata paremmin perheiden tarpeisiin. Working methods in school health care are based to the regulation of decree on school healthcare. That decree entered into force in 2009. The regulation emphasizes the importance of the family, and more family-oriented approach in school health care. School health care should be more preventive for the whole family and contain more family involvement in services. Automated performance of health checks takes resources away from family-oriented work. Consideration of the whole family and family-centeredness bring effectiveness to the work, school health care would be seen the place to seek help, for whole family.
The aim of the thesis was to describe the cooperation between homes and school healthcare and effective practices from the perspective of parents. The goal was to get information from parents about the needs of developing cooperation as background information for future development work.
The thesis was carried out as a qualitative study. The target group was parents of elementary school-aged children, and they had several children, in different ages. Therefor they had a lot of experience of cooperation with school nurses. Parents who participated in the study were chosen with snowball sampling method. The material was collected through thematic interviews. The data was analyzed using content analysis.
The parents concluded that the communication about school health care works well. They felt Wilma was the best way to communicate with school nurse. The accessibility of health nurses was considered workable. Parents of school children thinks that nurses are flexible, cooperative professionals, who can consider the needs of the family and the child.
Family-centeredness was felt to be low in school health care, there was more focus on the child's affairs. School health care needed more consideration of the whole family, like the counseling services with pregnant women and little children. They also wanted health nurses to participate more in parents' evenings and to participate in school preventive activities with teachers and other pupil welfare professionals.
The aim of the thesis was to obtain background information as a basis for development work. A lot of things came out of the research, which can be developed in the school health care. Health nurses' perspective and involvement of parents will be needed in attain to best family-centeredness in school health care. Hopefully the national school healthcare facilities will be in future more flexible, so school health care could better meet the needs of families in a changing world and society.
Kouluterveydenhuollon tulisi sen mukaan olla koko perheen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Asetus nostaa esille myös perheen osallisuuden näkökulman palveluissa. Tämän päivän kouluterveydenhuollossa konemainen terveystarkastusten suorittaminen asetuksen ohjeiden mukaisesti, vie resursseja perhekeskeiseltä työltä kouluterveydenhuollossa. Perheen huomioiminen ja perhekeskeisyys tuovat kuitenkin työlle vaikuttavuutta ja kouluterveydenhuolto nähtäisiin entistä enemmän
koko perheen avun hakemisen tahona.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kotien ja kouluterveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä kartoittaa toimivia käytäntöjä vanhempien näkökulmasta. Tavoitteen oli saada tietoa vanhemmilta yhteistyön kehittämisen tarpeista tulevan kehittämistyön taustatiedoksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Kohderyhmänä oli alakouluikäisten lasten vanhemmat, joilla oli useampi lapsi ja näin ollen pidempiaikaista kokemusta yhteistyöstä kouluterveydenhuollon kanssa. Tutkittavat valittiin lumipallo-otannalla. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Vanhemmat kokoivat tiedottamisen kouluterveydenhuollosta toimivan hyvin. Wilma nähtiin parhaana keinona tiedottaa ja pitää yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajien tavoitettavuutta pidettiin hyvänä. Terveydenhoitajat nähtiin joustavina, yhteistyökykyisinä ja perheen sekä lapsen tarpeet hyvin huomioivina ammattilaisina. Perhekeskeisyyttä koettiin olevan kouluterveydenhuollossa vähän, enemmän keskityttiin
lapsen asioihin. Kouluterveydenhuoltoon kaivattiin neuvolan kaltaista koko perheen huomioimista enemmän. Terveydenhoitajaa toivottiin myös enemmän mukaan vanhempainiltoihin tai osallistumaan koulun toimintaan ennaltaehkäisevän toiminnan muodossa.
Opinnäytetyön tavoitteen oli saada taustatietoa kehittämisen pohjaksi. Tutkimuksesta nousi hyvin asioita, joita voidaan alueen kouluterveydenhuollossa lähteä kehittämään. Terveydenhoitajien näkökulmaa ja vanhempien mukaanottoa kehittämistyöhän tarvitaan, jotta perhekeskeisyyttä saavutettaisiin parhaiten. Myös valtakunnallisiin kouluterveydenhuollon oheistuksiin toivotan joustavuutta, jotta yhteiskunnan ja maailman
tilanteen mukaan voitaisiin vastata paremmin perheiden tarpeisiin.
The aim of the thesis was to describe the cooperation between homes and school healthcare and effective practices from the perspective of parents. The goal was to get information from parents about the needs of developing cooperation as background information for future development work.
The thesis was carried out as a qualitative study. The target group was parents of elementary school-aged children, and they had several children, in different ages. Therefor they had a lot of experience of cooperation with school nurses. Parents who participated in the study were chosen with snowball sampling method. The material was collected through thematic interviews. The data was analyzed using content analysis.
The parents concluded that the communication about school health care works well. They felt Wilma was the best way to communicate with school nurse. The accessibility of health nurses was considered workable. Parents of school children thinks that nurses are flexible, cooperative professionals, who can consider the needs of the family and the child.
Family-centeredness was felt to be low in school health care, there was more focus on the child's affairs. School health care needed more consideration of the whole family, like the counseling services with pregnant women and little children. They also wanted health nurses to participate more in parents' evenings and to participate in school preventive activities with teachers and other pupil welfare professionals.
The aim of the thesis was to obtain background information as a basis for development work. A lot of things came out of the research, which can be developed in the school health care. Health nurses' perspective and involvement of parents will be needed in attain to best family-centeredness in school health care. Hopefully the national school healthcare facilities will be in future more flexible, so school health care could better meet the needs of families in a changing world and society.