Sepelvaltimotautipotilaan psykososiaalinen tukeminen

Abstract

Pitkäaikaissairauteen sopeutuminen on prosessi, jossa oikea-aikainen ja yksilöllisyyden huomioiva tuki on merkittävässä roolissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota ajantasaista tietoa sepelvaltimotautipotilaiden psykososiaalisen tuen tarpeista sairauteen sopeutumisessa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen Sydänyhdistys ry:n kanssa. Työn tavoitteena oli tarjota koottua tietoa kolmannen sektorin tarjoaman psykososiaalisen tuen kehittämiseen. Lisäksi tavoitteena oli tarjota ammattilaisille keinoja tunnistaa sairastumisen kriisiin liittyviä haasteita sekä antaa valmiuksia tukea niissä.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku suoritettiin Cinahl-, Pubmed-, Medic- ja Finna-tietokannoista. Tutkimusjoukoksi valikoituivat täysi-ikäiset sepelvaltimotautiin sairastuneet potilaat, joille oli tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus ja/tai aloitettu lääkitys sepelvaltimotautiin. Katsaukseen valikoitunut aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan sepelvaltimotautiin sairastuminen herätti usein tunteen elämän rajallisuudesta, ja sai potilaat laittamaan asioita elämässään tärkeysjärjestykseen. Sairastumiseen liittyi usein pelkoa, ja mielialamuutoksina ilmeni tyypillisesti masentuneisuutta sekä ahdistuneisuutta. Sepelvaltimotautipotilaiden tuen tarpeeseen, tuen saantiin sekä saadun tuen hyödyntämiseen vaikuttivat yksilölliset ominaisuudet, kuten esimerkiksi ikä, sukupuoli ja sosiaalinen asema. Sairastuessa potilaiden diagnoosiin ja sairauden kanssa elämiseen liittyvän tiedon tarve korostui. Perheeltä ja ystäviltä saatu psykososiaalinen tuki oli tulosten mukaan huomattavan tärkeää kuntoutumiselle. Myös sydänkuntoutuksen puitteissa saatu vertaistuki koettiin merkittävänä sairauteen sopeutumista ja elämänhallintaa edistävänä tekijänä.

Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta sepelvaltimotaudin vaikuttavan moniulotteisesti sairastuneen arkeen ja elämänlaatuun koko loppuelämän ajan. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää huomioida sepelvaltimotautiin liittyvät psykososiaaliset tarpeet fyysisten tarpeiden ohella, ja ohjata potilaita aktiivisesti tuen ja jatkohoidon piiriin. Sairauden psykososiaalisten vaikutusten ja tarpeiden puheeksi ottamista sekä varhaista tunnistamista olisi hyvä tutkia ja kehittää edelleen.

The purpose of the thesis was to gather information on psychosocial supporting of coronary heart disease patients upon first contracting the disease and adapting to it. The aim was that the information on psychosocial support could be used in the successful rehabilitation of patients of cardiovascular disease and the development of follow-up care. The thesis was made in cooperation with Tampere University of Applied Sciences and Tampere Heart Association.

The study was conducted as a literature review. International databases including Cinahl, Pubmed, Medic and Finna were used in the search for material. The review comprised of 12 research articles in total. The data were analysed using qualitative content analysis.

The results showed the effects of individual factors on the support needs of the patients. The need for informational support on the diagnosis and living with coronary heart disease was increased in patients. Psychosocial support provided by friends, family and peers showed to be remarkably important in adapting to the disease.

Coronary heart disease is a chronic disease that individually affects the rest of a patient's life. Support provided by healthcare professionals and the psychosocial effects of the disease are important to consider at the first stages of the disease. Appropriate and well-timed support helps the rehabilitation of patients and their adherence to treatment. Early identification of the challenges caused by the disease should be researched and developed in a multidisciplinary manner.