Suljetut ovet, vaietut oikeudet : seksipalveluiden käyttämiseen saatava tuki osana liikuntavammaisten henkilöiden palveluja Suomessa
Voutilainen, Sonja (2023)
Voutilainen, Sonja
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202305098888
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin seksuaalisuuden toteuttamista tukevien palveluiden kehitystarpeita, kartoitettiin seksipalveluiden käyttämiseen saatavan tuen mahdollisuuksia Suomessa sekä tuotettiin tietoa tuen tarpeellisuudesta liikuntavammaisten henkilöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli edistää yhdenvertaisuutta sekä purkaa seksuaalisuuteen, vammaisuuteen ja seksityöhön liittyvää asenteellisuutta. Opinnäytetyö toteutettiin itsenäisenä projektina ilman yhteistyökumppania. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimukseen osallistui sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, seksityöntekijöitä ja liikuntavammaisia henkilöitä.
Liikuntavammaisten ihmisten kohdalla seksuaalisen nautinnon tavoittelua haastavat tekijät muodostivat kolme pääluokkaa, joihin kuuluivat toiminnalliset-, taloudelliset- ja ympäristötekijät. Ympäristötekijöihin kuuluva asenteellisuus koettiin suurimpana haasteena. Seksuaalisuuden toteuttamista tukevien palveluiden kehittämisen kannalta tärkeimpänä nähtiin ajantasainen seksuaalikasvatus. Lisäksi ammattilaisten kouluttaminen, seksuaalisuuden puheeksi ottaminen palveluissa, seksipalveluiden ostamisen normalisointi sekä resurssien kohdentaminen seksuaalisen nautinnon tukemiseen koettiin tärkeinä. Seksipalveluiden käyttämisen erityiskysymykset liittyivät liikuntavammaisten asiakkaiden kohdalla saavutettavuuteen, esteettömyyteen, yksityisyyden puutteeseen ja seksipalveluiden fasilitointiin. Asiakkaan taloudellinen tilanne nähtiin suurimpana esteenä seksipalveluihin hakeutumiselle. Seksipalveluiden käyttämiseen liittyvät tarpeet jaettiin kahteen pääluokkaan, jotka olivat seksin tekeminen ja yhteyden kokeminen. Tarpeiden ei nähty eroavan vammaisten ja vammattomien asiakkaiden välillä. Lisäksi aineiston pohjalta luotiin viisivaiheinen prosessimalli, jossa kuvattiin seksipalveluiden käyttämiseen saatavan tuen mahdollistumisen vaiheet.
Tulosten perusteella Suomessa tulisi saada sekä taloudellista että ohjauksellista tukea seksipalveluiden käyttämiseen. Vammaa ei nähty ainoana syynä tuen tarvitsemiseen. Uuden tukimuodon toteutumisen ja seksuaalipalveluiden kehittämisen nähtiin vaativan laajaa asenteellista ja rakenteellista muutosta.
Liikuntavammaisten ihmisten kohdalla seksuaalisen nautinnon tavoittelua haastavat tekijät muodostivat kolme pääluokkaa, joihin kuuluivat toiminnalliset-, taloudelliset- ja ympäristötekijät. Ympäristötekijöihin kuuluva asenteellisuus koettiin suurimpana haasteena. Seksuaalisuuden toteuttamista tukevien palveluiden kehittämisen kannalta tärkeimpänä nähtiin ajantasainen seksuaalikasvatus. Lisäksi ammattilaisten kouluttaminen, seksuaalisuuden puheeksi ottaminen palveluissa, seksipalveluiden ostamisen normalisointi sekä resurssien kohdentaminen seksuaalisen nautinnon tukemiseen koettiin tärkeinä. Seksipalveluiden käyttämisen erityiskysymykset liittyivät liikuntavammaisten asiakkaiden kohdalla saavutettavuuteen, esteettömyyteen, yksityisyyden puutteeseen ja seksipalveluiden fasilitointiin. Asiakkaan taloudellinen tilanne nähtiin suurimpana esteenä seksipalveluihin hakeutumiselle. Seksipalveluiden käyttämiseen liittyvät tarpeet jaettiin kahteen pääluokkaan, jotka olivat seksin tekeminen ja yhteyden kokeminen. Tarpeiden ei nähty eroavan vammaisten ja vammattomien asiakkaiden välillä. Lisäksi aineiston pohjalta luotiin viisivaiheinen prosessimalli, jossa kuvattiin seksipalveluiden käyttämiseen saatavan tuen mahdollistumisen vaiheet.
Tulosten perusteella Suomessa tulisi saada sekä taloudellista että ohjauksellista tukea seksipalveluiden käyttämiseen. Vammaa ei nähty ainoana syynä tuen tarvitsemiseen. Uuden tukimuodon toteutumisen ja seksuaalipalveluiden kehittämisen nähtiin vaativan laajaa asenteellista ja rakenteellista muutosta.