Desistanssi rikosseuraamusalan asiakkaiden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää rikosseuraamuslaitoksen asiakkaiden kokemuksia ja näkemyksiä rikollisuudesta irrottautumiseen eli desistanssista. Lisäksi halusimme selvittää, miten valvontatyöllä voidaan tukea desistanssiprosessia. Suomessa desistanssitutkimuksia on tehty vähän.

Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Keräsimme tutkimusaineiston haastattelemalla Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaita. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, ja aineisto analysoitiin teemoitellen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui desistanssin määrittelystä ja tutkimuksista, päihteidenkäytöstä osana rikollista käyttäytymistä, rikosseuraamusalan suuntauksista, valvonnasta ja motivoivasta haastattelusta. Teemat ovat taustatiedot, elämäntilanne, rikollisesta elämäntavasta luopuminen ja siihen vaikuttavat asiat, valvonta ja tuki sekä tulevaisuus ja suunnitelmat. Haastattelut etenivät teemojen mukaisesti.

Opinnäytetyötä varten haastattelimme kahdeksaa (n=8) miestä. Haastateltavat olivat 31–52 –vuotiaita. Kaikilla haastateltavilla oli kokemusta valvonnasta, ja kaikki olivat yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaina. Heidän rikostaustansa ja tuomioiden määrä vaihteli. Opinnäytetyöstä rajasimme pois seksuaali- ja talousrikolliset.

Aineistostamme ei noussut sellaista yksittäistä asiaa, tapahtumaa tai ihmistä, joka laukaisee tai ylläpitää desistanssiprosessia. Aineiston analyysistä selvisi, että desistanssiin vaikuttavat ennen kaikkea ikä ja kypsyminen, jokin ulkopuolinen interventio sekä sosiaaliset suhteet. Näiden kolmen tekijän vaikutus yhtäaikaisesti on saanut haastateltujen muutosprosessissa aikaan voimakkaan sysäyksen eteenpäin. Kaikki haastateltavat näkivät päihdeongelman kulkevan käsi kädessä rikollisen elämäntapansa kanssa. Valvonnan osalta tulos oli hieman yllättävä. Desistanssin alkamiseen valvonnalla ei nähty olevan mitään vaikutusta. Desistanssia ylläpitävänä tekijänä valvonta tai valvoja nähtiin tukevaksi elementiksi. Jotta valvonnalla ja yhteistyöllä olisi merkitystä desistanssiin, pitää vuorovaikutuksen olla arvostavaa, aitoa ja luottamuksellista.

The purpose of our thesis was to examine how clients of correctional services experience the process of desisting from crime. We also wanted to find out how to support the process of desistance by probation supervision. In Finland only a few numbers of studies have been done on this topic.

Our thesis is a qualitative research. We collected our research data by interviewing clients of correctional services. The research method used was half-structured interviews and the material was analyzed by themes. The theoretical context of the study was based on main themes such as definitions and studies on desistance, the use of intoxicants as a part of criminal behavior, correctional orientations, probation supervision and motivational interviewing. The themes were divided as follows: background information, current life situation, factors influencing desistance, probation supervision and support and plans for the future. The interviews proceeded in accordance with the themes.

For our study we interviewed eight men at the age of 31 to 52. All of them had experienced probation supervision and were clients of correctional services. Their criminal backgrounds and the number of convictions varied. Offenders who were involved only in sexual or financial crimes were excluded from the study.

Some key results of our thesis were that there is no such single factor, event or person that would trigger or maintain the process of desistance. Analysis of the data revealed that age and maturation, some kind of external intervention and social bonds are key elements in desisting from crime. Especially when these three factors occur simultaneously will it have a significant impact on the process of desistance. All the participants in our study saw a substance abuse problem to go hand in hand with the criminal way of life. Relating to probation supervision the result was a bit surprising. Probation supervision seemed to have no influence on the beginning of the process of desistance. As a factor maintaining the process probation supervision or a probation officer seemed to be more significant. In order for the probation supervision and cooperation to be significant, interaction between participants has to be respectful, genuine and confidential.