Asukkaiden ravitsemuksen toteutuminen Toivokodissa
Rajava, Elina (2014)
Rajava, Elina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312861
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014061312861
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten valtion ravitsemussuositukset ikääntyneille toteutuvat tehostetun asumisen palveluyksikössä Toivokodissa. Tavoitteena oli tuoda työyhteisölle tietoa ravitsemussuositusten sisällöstä, kartoittaa asukkaiden ravitsemustila MNA-testin avulla sekä kiinnittää huomiota ravitsemushoitoon. Ravitsemustilan arviointi tehtiin Toivokodin kaikille 24 asukkaalle. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin ravitsemussuositusten sisältöä ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevien ikääntyneiden ravitsemukseen liittyviä perusteita, kuten ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia.
Työ tehtiin juurruttamisen menetelmällä, laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin teemahaastattelun osalta ja numeerista, määrällistä tietoa asukkaiden ravitsemustilasta saatiin MNA-testien avulla. Aineisto kerättiin teemahaastattelun ja MNA-testien avulla maaliskuun aikana. Aineisto analysoitiin sisällön analyysia ja teemakortistoa käyttämällä. Juurruttamisen menetelmän avulla hoitajien hiljainen tieto ja tutkittu tieto saatiin työyhteisön tietoon. Juurruttamiseen osallistui Toivokodista nimetty työryhmä, jonka kanssa tavattiin kaksi kertaa.
MNA-testien tulosten mukaan 58 %:lla asukkaista riski virheravitsemukselle oli kasvanut, 21 % kärsii virhe- tai aliravitsemuksesta ja 21 %:lla ravitsemustila oli hyvä. Tulosten mukaan virhe-ja aliravitsemukseen olivat yhteydessä muistisairaudet ja asukkaan avuntarve syömisessä. Tulokset olivat parempia kuin Helsingin vanhainkodeissa ja palvelutaloissa vuonna 2011 (Muurinen ym. 2012) ja Riistavuoren vanhustenkeskuksessa vuonna 2008 tehdyissä tutkimuksissa (Meinilä, Suominen & Soini 2010), mutta huonompia kuin Helsingissä 2007 (Jekkonen ym.) tehdyssä tutkimuksessa.
Tulosten perusteella lähdettiin kehittämään asukkaiden ruokailutilanteita ja ravitsemushoitoa monin osin. Tulevaisuudessa olisi hyvä arvioida asukkaiden ravitsemustilaa säännöllisesti ja tarkastella onko kehittämistoiminnalla ollut vaikutusta asukkaiden ravitsemustilaan.
Työ tehtiin juurruttamisen menetelmällä, laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Laadullista tutkimusmenetelmää käytettiin teemahaastattelun osalta ja numeerista, määrällistä tietoa asukkaiden ravitsemustilasta saatiin MNA-testien avulla. Aineisto kerättiin teemahaastattelun ja MNA-testien avulla maaliskuun aikana. Aineisto analysoitiin sisällön analyysia ja teemakortistoa käyttämällä. Juurruttamisen menetelmän avulla hoitajien hiljainen tieto ja tutkittu tieto saatiin työyhteisön tietoon. Juurruttamiseen osallistui Toivokodista nimetty työryhmä, jonka kanssa tavattiin kaksi kertaa.
MNA-testien tulosten mukaan 58 %:lla asukkaista riski virheravitsemukselle oli kasvanut, 21 % kärsii virhe- tai aliravitsemuksesta ja 21 %:lla ravitsemustila oli hyvä. Tulosten mukaan virhe-ja aliravitsemukseen olivat yhteydessä muistisairaudet ja asukkaan avuntarve syömisessä. Tulokset olivat parempia kuin Helsingin vanhainkodeissa ja palvelutaloissa vuonna 2011 (Muurinen ym. 2012) ja Riistavuoren vanhustenkeskuksessa vuonna 2008 tehdyissä tutkimuksissa (Meinilä, Suominen & Soini 2010), mutta huonompia kuin Helsingissä 2007 (Jekkonen ym.) tehdyssä tutkimuksessa.
Tulosten perusteella lähdettiin kehittämään asukkaiden ruokailutilanteita ja ravitsemushoitoa monin osin. Tulevaisuudessa olisi hyvä arvioida asukkaiden ravitsemustilaa säännöllisesti ja tarkastella onko kehittämistoiminnalla ollut vaikutusta asukkaiden ravitsemustilaan.