Viittomien opettaminen ja tukiviittomamateriaalin kehittäminen varhaiskasvatuksen henkilöstölle
Leino, Linda (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313465
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052313465
Tiivistelmä
Tämän kehittämistyön tavoitteena ja tarkoituksena oli kehittää varhaiskasvatusyksikön työntekijöiden tukiviittomaosaamista ja jalkauttaa tukiviittomien käyttö osaksi yksikön jokapäiväistä arkea. Kehittämistyön toimeksiantajana toimi Askolan kunnan Karpalon varhaiskasvatusyksikkö. Kehittämistyö toteutettiin opettamalla tukiviittomia useasti yksikön jokaisessa varhaiskasvatusryhmässä erikseen ja kokoamalla ryhmiin yhteistyössä henkilöstön kanssa yksilöidyt tukiviittomamateriaalit.
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatilliset vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Työtä tulee toteuttaa inkluusioperiaatteiden mukaisesti kolmiportainen tuki huomioiden. Lapsen kielen kehittymisen moninainen tukeminen on olennainen osa varhaiskasvatushenkilöstön jokapäiväistä työtä. Tukiviittomat ovat helppo, mutkaton ja nopea keino tukea kaikkien lasten vuorovaikutusta ja kielen kehittymistä. Kielen kehittymisen ja sen tukemisen tutkimukselliset näkökulmat toimivat prosessin teoreettisena viitekehyksenä.
Kehittämistyö toteutettiin systeemisen kehittämistyön mallia sekä sosiokonstruktiivisia ja dialogisia menetelmiä hyödyntäen. Opettaminen tapahtui aikuislähtöisesti jokaisen työtiimin omat lähtökohdat ja näkökulmat huomioiden. Prosessin aikana keskityttiin jatkuvaan reflektointiin sekä tavoitteelliseen kehittämistyöhön ja innovointiin myös opetushetkien ulkopuolella.
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden ammatilliset vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti. Työtä tulee toteuttaa inkluusioperiaatteiden mukaisesti kolmiportainen tuki huomioiden. Lapsen kielen kehittymisen moninainen tukeminen on olennainen osa varhaiskasvatushenkilöstön jokapäiväistä työtä. Tukiviittomat ovat helppo, mutkaton ja nopea keino tukea kaikkien lasten vuorovaikutusta ja kielen kehittymistä. Kielen kehittymisen ja sen tukemisen tutkimukselliset näkökulmat toimivat prosessin teoreettisena viitekehyksenä.
Kehittämistyö toteutettiin systeemisen kehittämistyön mallia sekä sosiokonstruktiivisia ja dialogisia menetelmiä hyödyntäen. Opettaminen tapahtui aikuislähtöisesti jokaisen työtiimin omat lähtökohdat ja näkökulmat huomioiden. Prosessin aikana keskityttiin jatkuvaan reflektointiin sekä tavoitteelliseen kehittämistyöhön ja innovointiin myös opetushetkien ulkopuolella.