Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon mentoroinnin keinoilla
Tuomi, Liisa (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060622138
Tiivistelmä
Kotihoitoon tarvitaan lisää henkilöstöä. Henkilöstövaje kuormittaa työssä olevia ammattilaisia ja palvelujen saatavuus kärsii. Kotihoidon veto- ja pitovoiman lisäämisessä mentoroinnilla on tärkeä merkitys. Mentoroinnilla pyritään tiedon ja kokemusten siirtämiseen kokeneelta työntekijältä uudelle työntekijälle tai opiskelijalle.
Opinnäytetyössä kuvataan kotihoidon työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemuksia Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeessa kehitetystä mentorointimallista ja -oppaasta. Kehittämismenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke perustui yhteistyöhön työelämän toimijoiden kanssa. Hankkeessa luotu mentorointimalli ja -opas testattiin. Palautekyselyllä, teemahaastattelulla ja APESTEK-analyysilla saadut tulokset reflektoitiin aiempaan teoriaan. Tuloksista nostettiin kehitysaiheita, joiden pohjalta laadittiin työelämälähtöisesti kehittämisehdotus mallin jalkauttamiseen kotihoitoon.
Palautekysely toteutettiin Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen toimesta. Kyselyyn vastasi 33 mentorointimallin ja -oppaan pilotointiin osallistunutta ammattilaista ja opiskelijaa. Teemahaastattelu toteutettiin pilotointiin osallistuneiden organisaatioiden esihenkilöille opinnäytetyön tekijän toimesta. APESTEK-analyysi toteutettiin osana hanketta pilottiin osallistuneiden organisaatioiden edustajien kanssa.
Mentorointi koettiin hyväksi työkaluksi mentorointimallin ja -oppaan kokeilussa ja siitä saatiin positiivisia kokemuksia. Mentorointiopas antoi tietoa mentoroinnista ja sen sisältämät tehtävät lisäsivät keskustelua työyhteisössä. Mentorointi tulee suunnitella huolellisesti ja työvuorosuunnittelussa esihenkilön tulee huomioida siihen varattava säännöllinen aika. Kehitysehdotuksina tässä opinnäytetyössä esitettiin mobiilisovellusta mentoroinnin tueksi ja mentorointimallin hyödyntämistä kokeneille työntekijöille, jotka palaavat pidemmältä vapaalta takaisin työhön.
Opinnäytetyössä kuvataan kotihoidon työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemuksia Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeessa kehitetystä mentorointimallista ja -oppaasta. Kehittämismenetelmänä käytettiin konstruktiivista tutkimusmenetelmää. Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hanke perustui yhteistyöhön työelämän toimijoiden kanssa. Hankkeessa luotu mentorointimalli ja -opas testattiin. Palautekyselyllä, teemahaastattelulla ja APESTEK-analyysilla saadut tulokset reflektoitiin aiempaan teoriaan. Tuloksista nostettiin kehitysaiheita, joiden pohjalta laadittiin työelämälähtöisesti kehittämisehdotus mallin jalkauttamiseen kotihoitoon.
Palautekysely toteutettiin Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon -hankkeen toimesta. Kyselyyn vastasi 33 mentorointimallin ja -oppaan pilotointiin osallistunutta ammattilaista ja opiskelijaa. Teemahaastattelu toteutettiin pilotointiin osallistuneiden organisaatioiden esihenkilöille opinnäytetyön tekijän toimesta. APESTEK-analyysi toteutettiin osana hanketta pilottiin osallistuneiden organisaatioiden edustajien kanssa.
Mentorointi koettiin hyväksi työkaluksi mentorointimallin ja -oppaan kokeilussa ja siitä saatiin positiivisia kokemuksia. Mentorointiopas antoi tietoa mentoroinnista ja sen sisältämät tehtävät lisäsivät keskustelua työyhteisössä. Mentorointi tulee suunnitella huolellisesti ja työvuorosuunnittelussa esihenkilön tulee huomioida siihen varattava säännöllinen aika. Kehitysehdotuksina tässä opinnäytetyössä esitettiin mobiilisovellusta mentoroinnin tueksi ja mentorointimallin hyödyntämistä kokeneille työntekijöille, jotka palaavat pidemmältä vapaalta takaisin työhön.