Arvostus ja sen kokeminen työyhteisössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten toimeksiantajayrityksen yhden työyhteisön jäsenet kokevat arvostuksen sekä miten arvostus muodostuu ja näkyy heidän työyhteisössään. Opinnäytetyössä käsitellään myös psykologisen turvallisuuden eräitä osa-alueita ja yhdenvertaisuuden kokemuksia. Tavoitteena on antaa työyhteisölle erilaisia näkökulmia ja työkaluja, joiden avulla työyhteisöä voisi kehittää entistä arvostavammaksi, psykologisesti turvallisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi.

Teoreettisessa tietoperustassa käsitellään ihmisten yksilöllisyyttä, tunteita, arvostusta sekä psykologisen turvallisuuden osa-alueita, kuten kuulluksi tulemista, palautteen saamista ja antamista sekä yhdenvertaisuutta. Lisäksi sivutaan käyttäytymistaloustiedettä. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui 15 työyhteisön jäsentä.

Tutkimustulosten perusteella koronapandemiasta alkanut osittainen etätyö on vaikuttanut työyhteisön yhteisöllisyyteen. Työyhteisössä on jäänyt yhteinen hauska tekeminen vähäiseksi, millä koetaan olevan vaikutusta moneen osa-alueeseen, kuten arvostuksen kokemukseen. Työyhteisössä on ollut lisäksi vaihtuvuutta, joten uudet kollegat ovat jääneet etäisiksi. Yhteisen tekemisen väheneminen ja kollegoiden vieraantuminen toisistaan vaikuttavat osaltaan negatiivisesti työntekijöiden kokemuksiin. Työntekijät kaipaavat aiempaa aikaa, jolloin työyhteisössä on tehty erilaisia asioita yhdessä. Haastatteluissa nähtiin, että yhteisen tekemisen avulla tutustuttaisiin uusiin kollegoihin ja ylläpidettäisiin me-henkeä koko työyhteisössä. Tällä voisi olla vaikutusta myös arvostuksen kokemiseen, psykologiseen turvallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Palautekulttuuri toivottiin rakennettavaksi luontaiseksi osaksi työyhteisön toimintaa. Samoin kokemukset ja havainnot yhdenvertaisuudesta puhuttivat.

Jokainen ihminen on ainutlaatuinen yksilö ja hänen käyttäytymiseensä sekä valintoihinsa vaikuttavat hänen kokemuksensa ja asenteensa. Tämä on hyvä huomioida työyhteisössä. Päätöksenteon ilmiöihin tutustuminen voisi auttaa kognitiivisten vinoumien tunnistamisessa, millä voisi olla työyhteisön toimintaan positiivinen vaikutus. Kollegoiden tunteminen, yhteistyö ja yhteinen tekeminen voisivat auttaa tunnistamaan heidän erityispiirteensä, vahvuutensa ja toimintatapansa. Näin voitaisiin välttyä myös mahdollisilta ennakkoasenteilta ja virhetulkinnoilta sekä kehittää arvostuksen, psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiriä.

Päätöksentekoon olisi hyvä ottaa mukaan eri jäseniä työyhteisöstä, jolloin päätöksenteko olisi läpinäkyvämpää. Työyhteisön luontaisen palautekulttuurin muodostumiseen ja kuulluksi tulemiseen voisi auttaa muun muassa niin sanotut muutosagentit ja julkilausuttu arvostavan työyhteisön sitoumus, sekä merkityksellisen kiitoksen viljeleminen. Näillä voisi olla myös vaikutusta arvostuksen, psykologisen turvallisuuden ja yhdenvertaisuuden kokemuksiin. Työtä tehdään yhdessä. Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen, toisia huomioivat ja arvostavat käytöstavat, kuunteleminen ja palautteen antaminen edesauttavat yhteisen päämäärän saavuttamisessa.