“Enemmän toivois toki yhteistyötä” : omaisyhteistyö kehitysvammaisten asumispalvelussa omaisten kokemana
Aho, Iida; Alhosalo, Minna (2023)
Aho, Iida
Alhosalo, Minna
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092626389
Tiivistelmä
Omaisyhteistyö on merkittävä osa arjen työtä kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin asukkaiden omaisten kokemuksia omaisyhteistyöstä. Tavoitteena oli tiivistää ymmärrys siitä, miten omaiset näkevät omaisyhteistyön nykytilanteen sekä löytää suunta sen kehittämiselle.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena, ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla asumispalveluyksikössä asuvien kehitysvammaisten omaisia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen, minkä perusteella saatiin luotua neljä pääluokkaa: omaisyhteistyön nykyiset toimintatavat, keskeiset asiat omaisyhteistyössä, omaisten kuulluksi tuleminen sekä toiveet omaisyhteistyön kehittämiseksi ja asukkaiden tukemiseksi. Haastatteluissa selvitettiin myös itsemääräämisoikeutta, joka kaikkien haastateltavien mielestä toteutuu heidän läheisensä kohdalla hyvin, vaikka se ei aina ole yksinkertaista ja helppoa.
Tutkimuksen tulosten perusteella omaisille on ensisijaisen tärkeää tietää miten heidän läheisensä voi, kuten myös se, että heille annetaan aikaa ja tukea. Lisäksi keskeistä omaisyhteistyössä on uskallus puhua asioista henkilökunnan kanssa sekä suhteessa vallitseva molemminpuolinen luottamus. Asukkaiden viihtyminen asumispalveluyksikössä sekä omaisten arvostus ja henkilökunnan tavoitettavuus olivat haastateltujen mukaan hyvin toimivia asioita. Omaiset kokevat useimmiten tulevansa hyvin kuulluiksi ja mielipiteensä huomioon otetuiksi. Tosin joskus tieto ja mielipiteet saattavat jäädä kulkematta, mihin syynä arveltiin olevan työntekijöiden vaihtuminen sekä sijaisten käyttäminen. Omaiset toivoivat asukkaita autettavan ja neuvottavan niin, että he pärjäisivät niin itsenäisesti kuin se yksilön ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista.
Tutkimustulosten perusteella omaisyhteistyössä kehitettävää olisi asioista tiedottamisessa. Kuitenkin tämän toimivuudesta muodostui hieman ristiriitainen kuva. Osa omaisista oli sitä mieltä, että tiedottaminen toimii hyvin, kun taas osa oli sitä mieltä, että se on riittämätöntä. Toisaalta näkemyksiä yhdisti se, että tiedottamista on aina mahdollista parantaa. Toiveina esitettiin henkilökunnan, asukkaiden ja omaisten yhteisiä tapaamisia tai muunlaisia rentoja ja vapaamuotoisia tilaisuuksia. Omaisten haastatteluissa saatiin laajasti myös sellaista tietoa asukkaiden menneisyydestä, mitä tutkimusta suunniteltaessa ei osattu odottaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena, ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla asumispalveluyksikössä asuvien kehitysvammaisten omaisia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen, minkä perusteella saatiin luotua neljä pääluokkaa: omaisyhteistyön nykyiset toimintatavat, keskeiset asiat omaisyhteistyössä, omaisten kuulluksi tuleminen sekä toiveet omaisyhteistyön kehittämiseksi ja asukkaiden tukemiseksi. Haastatteluissa selvitettiin myös itsemääräämisoikeutta, joka kaikkien haastateltavien mielestä toteutuu heidän läheisensä kohdalla hyvin, vaikka se ei aina ole yksinkertaista ja helppoa.
Tutkimuksen tulosten perusteella omaisille on ensisijaisen tärkeää tietää miten heidän läheisensä voi, kuten myös se, että heille annetaan aikaa ja tukea. Lisäksi keskeistä omaisyhteistyössä on uskallus puhua asioista henkilökunnan kanssa sekä suhteessa vallitseva molemminpuolinen luottamus. Asukkaiden viihtyminen asumispalveluyksikössä sekä omaisten arvostus ja henkilökunnan tavoitettavuus olivat haastateltujen mukaan hyvin toimivia asioita. Omaiset kokevat useimmiten tulevansa hyvin kuulluiksi ja mielipiteensä huomioon otetuiksi. Tosin joskus tieto ja mielipiteet saattavat jäädä kulkematta, mihin syynä arveltiin olevan työntekijöiden vaihtuminen sekä sijaisten käyttäminen. Omaiset toivoivat asukkaita autettavan ja neuvottavan niin, että he pärjäisivät niin itsenäisesti kuin se yksilön ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista.
Tutkimustulosten perusteella omaisyhteistyössä kehitettävää olisi asioista tiedottamisessa. Kuitenkin tämän toimivuudesta muodostui hieman ristiriitainen kuva. Osa omaisista oli sitä mieltä, että tiedottaminen toimii hyvin, kun taas osa oli sitä mieltä, että se on riittämätöntä. Toisaalta näkemyksiä yhdisti se, että tiedottamista on aina mahdollista parantaa. Toiveina esitettiin henkilökunnan, asukkaiden ja omaisten yhteisiä tapaamisia tai muunlaisia rentoja ja vapaamuotoisia tilaisuuksia. Omaisten haastatteluissa saatiin laajasti myös sellaista tietoa asukkaiden menneisyydestä, mitä tutkimusta suunniteltaessa ei osattu odottaa.