Omaohjaajan merkitys lapsen ja perheen yhteydenpidon toteutumisessa sijaishuollon lastenkodin yksiköissä
Lampinen, Henri; Lindström, Eeva; Tolvanen, Juulia (2023)
Lampinen, Henri
Lindström, Eeva
Tolvanen, Juulia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023093026605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023093026605
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lapsen sijoituksen aikana tapahtuvaa yhteydenpitoa lapsen, huoltajan ja lapsen omaohjaajan välillä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Sospro Kanta-Häme Oy:n kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsen ja perheen välisestä yhteydenpidosta lapsen, huoltajien ja omaohjaajien näkökulmasta sekä sen toteutumisesta lapsen sijoituksen aikana.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselylomakkeita. Tutkimukseen haastateltiin kuutta lastenkotiin sijoitettua 11–17-vuotiasta lasta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhdeksän huoltajaa ja yhdeksän omaohjaajaa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella yhteydenpito toteutui omaohjaajilla, lapsilla sekä huoltajilla soittamalla, viesteillä tai vierailuilla lastenkotiin. Omaohjaajat kokivat yhteydenpidon huoltajiin merkityksellisenä ja tärkeänä. Huoltajat ja lapset olivat tietoisia, kuka lapsen omaohjaaja oli. Yhteydenotot toivottiin sellaiselta työntekijältä, joka on lapselle tuttu. Omaohjaajien yhteydenotot huoltajiin olivat pääsääntöisesti suunnitelmallisia ja ennakkoon sovittuja. Tärkeänä osana yhteydenpitoa pidettiin viikoittaisia kuulumissoittoja.
Tulosten perusteella omaohjaajat toivoivat, että yhteydenpito huoltajiin toteutuisi enemmän kasvotusten. Yksikön esihenkilöltä toivottiin tukea yhteydenpidon toteutukseen. Huoltajien vastauksista nousi esiin, että yksikön puhelimesta tulevista viesteistä selviäisi lähettäjän nimi. Huoltajat ja lapset toivoivat, että arkaluontoiset asiat ilmoitettaisiin omaohjaajien kautta. Omaohjaajat kaipasivat ratkaisuja loma-aikojensa sekä poissaolojensa aikana tapahtuviin yhteydenottoihin, jotta niihin ei tulisi katkoksia.
Sospro Kanta-Häme Oy voi hyödyntää tuloksia koulutuksilla sekä erilaisilla toimenpiteillä. Opinnäytetyön tekijät toivovat, että opinnäytetyö avasi uusia näkökulmia yhteydenpidosta. Jatkotutkimusideana lastenkodin yksiköihin voitaisiin toteuttaa toiminnallisia menetelmiä, kuten opas tai ohje yhteydenpidon vaiheista. Opinnäytetyön tekijöiden mielestä olisi mielenkiintoista selvittää miten erilaista yhteydenpito voikaan olla omaohjaajien, huoltajien ja lapsien välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja kyselylomakkeita. Tutkimukseen haastateltiin kuutta lastenkotiin sijoitettua 11–17-vuotiasta lasta. Kyselylomakkeeseen vastasi yhdeksän huoltajaa ja yhdeksän omaohjaajaa.
Opinnäytetyön tulosten perusteella yhteydenpito toteutui omaohjaajilla, lapsilla sekä huoltajilla soittamalla, viesteillä tai vierailuilla lastenkotiin. Omaohjaajat kokivat yhteydenpidon huoltajiin merkityksellisenä ja tärkeänä. Huoltajat ja lapset olivat tietoisia, kuka lapsen omaohjaaja oli. Yhteydenotot toivottiin sellaiselta työntekijältä, joka on lapselle tuttu. Omaohjaajien yhteydenotot huoltajiin olivat pääsääntöisesti suunnitelmallisia ja ennakkoon sovittuja. Tärkeänä osana yhteydenpitoa pidettiin viikoittaisia kuulumissoittoja.
Tulosten perusteella omaohjaajat toivoivat, että yhteydenpito huoltajiin toteutuisi enemmän kasvotusten. Yksikön esihenkilöltä toivottiin tukea yhteydenpidon toteutukseen. Huoltajien vastauksista nousi esiin, että yksikön puhelimesta tulevista viesteistä selviäisi lähettäjän nimi. Huoltajat ja lapset toivoivat, että arkaluontoiset asiat ilmoitettaisiin omaohjaajien kautta. Omaohjaajat kaipasivat ratkaisuja loma-aikojensa sekä poissaolojensa aikana tapahtuviin yhteydenottoihin, jotta niihin ei tulisi katkoksia.
Sospro Kanta-Häme Oy voi hyödyntää tuloksia koulutuksilla sekä erilaisilla toimenpiteillä. Opinnäytetyön tekijät toivovat, että opinnäytetyö avasi uusia näkökulmia yhteydenpidosta. Jatkotutkimusideana lastenkodin yksiköihin voitaisiin toteuttaa toiminnallisia menetelmiä, kuten opas tai ohje yhteydenpidon vaiheista. Opinnäytetyön tekijöiden mielestä olisi mielenkiintoista selvittää miten erilaista yhteydenpito voikaan olla omaohjaajien, huoltajien ja lapsien välillä.