"Tää on ku toinen koti" : kotona asuvien iäkkäiden kokemuksia päivätoiminnasta
Alalauri, Jenni; Kortesalmi, Maarit (2010)
Alalauri, Jenni
Kortesalmi, Maarit
2010
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401302213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401302213
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden kokemuksia päivätoiminnasta. Tutkimus toteutettiin Tervakartanon palvelukeskuksessa. Tavoitteena oli, että tutkimuksessa esiin tulleiden tulosten avulla Tervakartanon hoitohenkilökunta kykenee kehittämään päivätoimintaa entistä asiakaslähtöisemmäksi.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna. Tutkimukseen osallistui kahdeksan päivätoiminnassa käyvää henkilöä, joista viisi oli naisia ja kolme oli miehiä. Iältään he olivat 66-88vuotiaita. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan iäkkäät kokivat päivätoiminnan tärkeäksi osaksi elärnäänsä. Päivätoiminta vaikutti myönteisesti heidän fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Naiset ja miehet kokivat päivätoiminnan vaikutukset osin erilaisina. Naiset kokivat tärkeimmäksi päivätoiminnan sosiaalista toimintakykyä ylläpitävät asiat, kuten yhdessä olemisen ja tekemisen. Miehet puolestaan kokivat myönteisinä asioina päivätoiminnan fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät, kuten pelit ja tietovisat. Päivätoiminnan henkilökunta edisti myös iäkkäiden päivätoiminnassa viihtymistä. Erityisesti he arvostivat henkilökunnan ammattitaitoa, pirteyttä ja helposti lähestyttävyyttä. Yksittäisistä kehittämishaasteista nousivat esiin aikainen herääminen, liiallinen liikunta ja vierailut kulttuurikohteisiin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että haastateltavat kokivat päivätoiminnan vaikuttavan kokonaisvaltaisesti heidän toimintakykyynsä. Tulosten mukaan Tervekartanon henkilökunta oli onnistunut järjestämään päivätoiminnan hyvin. Jatkossa henkilökunta voi kehittää päivätoimintaa vahvistamalla iäkkäiden myönteisiä kokemuksia entisestään ja kiinnittämällä huomiota mahdollisuuksien mukaan heidän yksilöllisiin toiveisiin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna. Tutkimukseen osallistui kahdeksan päivätoiminnassa käyvää henkilöä, joista viisi oli naisia ja kolme oli miehiä. Iältään he olivat 66-88vuotiaita. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan iäkkäät kokivat päivätoiminnan tärkeäksi osaksi elärnäänsä. Päivätoiminta vaikutti myönteisesti heidän fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyynsä. Naiset ja miehet kokivat päivätoiminnan vaikutukset osin erilaisina. Naiset kokivat tärkeimmäksi päivätoiminnan sosiaalista toimintakykyä ylläpitävät asiat, kuten yhdessä olemisen ja tekemisen. Miehet puolestaan kokivat myönteisinä asioina päivätoiminnan fyysiseen ja psyykkiseen toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät, kuten pelit ja tietovisat. Päivätoiminnan henkilökunta edisti myös iäkkäiden päivätoiminnassa viihtymistä. Erityisesti he arvostivat henkilökunnan ammattitaitoa, pirteyttä ja helposti lähestyttävyyttä. Yksittäisistä kehittämishaasteista nousivat esiin aikainen herääminen, liiallinen liikunta ja vierailut kulttuurikohteisiin.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että haastateltavat kokivat päivätoiminnan vaikuttavan kokonaisvaltaisesti heidän toimintakykyynsä. Tulosten mukaan Tervekartanon henkilökunta oli onnistunut järjestämään päivätoiminnan hyvin. Jatkossa henkilökunta voi kehittää päivätoimintaa vahvistamalla iäkkäiden myönteisiä kokemuksia entisestään ja kiinnittämällä huomiota mahdollisuuksien mukaan heidän yksilöllisiin toiveisiin.