Konekohtaisen ketjunostimen sähkö- ja ohjausjärjestelmän laitesuunnittelu
Valmu, Aaro (2014)
Valmu, Aaro
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815943
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014111815943
Tiivistelmä
Työn tarkoitus oli suunnitella ketjunostimen konekohtainen keskus sekä sähkö- ja automaatiokeskus konekohtaisille ketjunostimille. Opinnäytetyössä on käsitelty seikkoja, jotka täytyy ottaa huomioon ketjunostimen konekohtaisen keskuksen ja sähkö- ja automaatiokeskuksen suunnittelussa.
Konekohtainen keskus tuli suunnitella niin, että sen turvallisuusluokitusta voidaan mahdollisimman vaivattomasti muokata luokasta D8 Plus luokkaan C1. Kaikki liitynnät konekohtaisen keskuksen ja sähkö- ja automaatiokeskuksen välillä tulisi olla mahdollisimman helposti kytkettävissä. Molempien keskusten haluttiin myös olevan mahdollisimman pienet kooltaan.
Työssä vertailtiin kolmen eri valmistajan taajuusmuuttajia. Valinnan pääkriteereinä olivat taajuusmuuttajan fyysinen koko ja kustannustehokkuus. Konekohtaisen keskuksen koko määritettiin niin, että molempien turvallisuusluokkien D8 plus ja C1 vaatimat komponentit on mahdollista sovittaa keskukseen.
Konekohtaisen keskuksen kokoa määritettäessä huomattiin, että taajuusmuuttajan I/O-osaa hyödyksi käyttämällä on mahdollista pienentää keskuksen fyysistä kokoa, koska erillistä I/O-yksikköä ei tarvita. Konekohtaisen keskuksen sisäiset johdotukset asennetaan suoraan laitteilta pistokeliittimille, jolloin säästetään tilaa luopumalla riviliitinryhmistä.
Konekohtaisen keskuksen tärkeimmät tavoitteet, jotka olivat kustannustehokkuus ja kompakti koko täytettiin. Sähkö- ja automaatiokeskuksen mahdollisimman kompakti koko oli mahdoton toteuttaa oviin asennettavien komponenttien suuren määrän vuoksi.
Konekohtainen keskus tuli suunnitella niin, että sen turvallisuusluokitusta voidaan mahdollisimman vaivattomasti muokata luokasta D8 Plus luokkaan C1. Kaikki liitynnät konekohtaisen keskuksen ja sähkö- ja automaatiokeskuksen välillä tulisi olla mahdollisimman helposti kytkettävissä. Molempien keskusten haluttiin myös olevan mahdollisimman pienet kooltaan.
Työssä vertailtiin kolmen eri valmistajan taajuusmuuttajia. Valinnan pääkriteereinä olivat taajuusmuuttajan fyysinen koko ja kustannustehokkuus. Konekohtaisen keskuksen koko määritettiin niin, että molempien turvallisuusluokkien D8 plus ja C1 vaatimat komponentit on mahdollista sovittaa keskukseen.
Konekohtaisen keskuksen kokoa määritettäessä huomattiin, että taajuusmuuttajan I/O-osaa hyödyksi käyttämällä on mahdollista pienentää keskuksen fyysistä kokoa, koska erillistä I/O-yksikköä ei tarvita. Konekohtaisen keskuksen sisäiset johdotukset asennetaan suoraan laitteilta pistokeliittimille, jolloin säästetään tilaa luopumalla riviliitinryhmistä.
Konekohtaisen keskuksen tärkeimmät tavoitteet, jotka olivat kustannustehokkuus ja kompakti koko täytettiin. Sähkö- ja automaatiokeskuksen mahdollisimman kompakti koko oli mahdoton toteuttaa oviin asennettavien komponenttien suuren määrän vuoksi.