Ortopedisen ja neurologisen fysioterapian vaikuttavuus : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Koskinen, Jaana; Valkeejärvi, Maarit (2014)
Koskinen, Jaana
Valkeejärvi, Maarit
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112617035
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten ortopedisen ja neurologisen fysioterapian vaikuttavuutta on tutkittu. Tutkimuskysymykset olivat, mitä tiedetään ortopedisen fysioterapian vaikuttavuudesta ja mitä tiedetään neurologisen fysioterapian vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tutkittua tietoa fysioterapian vaikuttavuudesta, jotta tutkitun tiedon avulla olisi mahdollista kehittää fysioterapian toimintaa ja ottaa käyttöön vaikuttavimmat fysioterapian menetelmät.
Tiedonhaku toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä viimeisen kymmenen vuoden ajalle (2003-2014). Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin neljää kotimaista ja neljää kansainvälistä sähköistä tietokantaa: Medic, Melinda, Arto, Aleksi, Cinahl, Cochrane, PubMed ja PEDro. Haku toteutettiin seuraavilla hakusanoilla: fysioterapia, vaikuttavuus, ortopedia ja neurologia. Alkuperäistutkimusten näytön asteen ja laadun arvioinnissa käytettiin erillisiä mittareita. Arvioinnin jälkeen analysoitavaksi valittiin 14 tutkimusta, joista 5 käsitteli ortopedistä fysioterapiaa ja 9 neurologista fysioterapiaa. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Vahvaa näyttöä vaikuttavuudesta löydettiin ortopedisen fysioterapian osalta niukasti. Yksittäisellä fysioterapiainterventiolla voidaan merkittävästi vaikuttaa osatekonivelpotilaiden itse arvioituun kykyyn polvistua. Vahvaa näyttöä kotiutumisen jälkeen annetulla postoperatiivisella fysioterapialla oli polven toimintakykyyn 4 kk ja 6 kk leikkauksen jälkeen. Neurologisen fysioterapian osalta vahvaa näyttöä saatiin akuuttien ja kroonisten AVH-potilaiden intensiivisestä kävelyharjoittelusta sekä kävelyharjoittelun ja fysikaalisten hoitojen (FNS, FES) yhdistelmäterapiasta kävelynopeuden, aerobisen kunnon, asennon vaihtamisen ja ylläpitämisen paranemiseen. Lisäksi vahvaa näyttöä saatiin robottiavusteisen yläraajaterapian vaikuttavuudesta motorisia taitoja vaativiin päivittäisiin toimiin AVH-potilailla. Parkinson-potilaiden fysioterapiasta vahvaa näyttöä saatiin aerobisen harjoittelun ja ajoittaisten fysioterapiajaksojen (kesto 3-4kk) hyödyllisyydestä.
Tiedonhaku toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä viimeisen kymmenen vuoden ajalle (2003-2014). Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin neljää kotimaista ja neljää kansainvälistä sähköistä tietokantaa: Medic, Melinda, Arto, Aleksi, Cinahl, Cochrane, PubMed ja PEDro. Haku toteutettiin seuraavilla hakusanoilla: fysioterapia, vaikuttavuus, ortopedia ja neurologia. Alkuperäistutkimusten näytön asteen ja laadun arvioinnissa käytettiin erillisiä mittareita. Arvioinnin jälkeen analysoitavaksi valittiin 14 tutkimusta, joista 5 käsitteli ortopedistä fysioterapiaa ja 9 neurologista fysioterapiaa. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Vahvaa näyttöä vaikuttavuudesta löydettiin ortopedisen fysioterapian osalta niukasti. Yksittäisellä fysioterapiainterventiolla voidaan merkittävästi vaikuttaa osatekonivelpotilaiden itse arvioituun kykyyn polvistua. Vahvaa näyttöä kotiutumisen jälkeen annetulla postoperatiivisella fysioterapialla oli polven toimintakykyyn 4 kk ja 6 kk leikkauksen jälkeen. Neurologisen fysioterapian osalta vahvaa näyttöä saatiin akuuttien ja kroonisten AVH-potilaiden intensiivisestä kävelyharjoittelusta sekä kävelyharjoittelun ja fysikaalisten hoitojen (FNS, FES) yhdistelmäterapiasta kävelynopeuden, aerobisen kunnon, asennon vaihtamisen ja ylläpitämisen paranemiseen. Lisäksi vahvaa näyttöä saatiin robottiavusteisen yläraajaterapian vaikuttavuudesta motorisia taitoja vaativiin päivittäisiin toimiin AVH-potilailla. Parkinson-potilaiden fysioterapiasta vahvaa näyttöä saatiin aerobisen harjoittelun ja ajoittaisten fysioterapiajaksojen (kesto 3-4kk) hyödyllisyydestä.