Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Ilveksen talviravinto poronhoitoalueella

Viitanen, Ville (2014)

 
Avaa tiedosto
Viitanen_Ville.pdf (1.151Mt)
Lataukset: 


Viitanen, Ville
Hämeen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120718834
Tiivistelmä
Yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa suunnittelemani opinnäytetyön aiheena oli selvittää ilveksen talvinen ravintojakauma poronhoitoalueella.

Työssä käytetty aineisto saatiin Taivalkosken suurpetolaboratoriosta. Aineisto käsitti yhteensä 172 ilvestä, joiden mahan- ja suolensisältö on kyseisessä työssä oleellinen tieto. Aineistossa ovat vain poronhoitoalueen ilvekset ja näytteet ovat ajalta 2008–2014. Työskentelytapoina ovat olleet jo valmiiden aineistojen käsittely sekä n. 30 puuttuvan maha- ja suolinäytteen analysointi mm. tietokirjallisuutta, omaa osaamista ja ammattitaitoista henkilökuntaa apuna käyttäen. Analysointiin edellytettiin mm. vertailumateriaalin saatavuutta ja mikroskoopin käyttöä. Käsittelin erikseen aikuiset ja pennut sukupuolittain.

Aineistosta saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että yleisesti ilveksen pääasiallisesta ravinnosta poronhoitoalueella koostuu 49 % metsäjäniksistä, 34 % poroista 12 % ja metsäkanalinnuista. Loput näytteissä olleista lajeista ovat suhteessa vähäisiä ravinnonkäyttömerkitykseltään. 34 kpl aineiston mahalaukuista oli tyhjiä. Esitetty hypoteesi, jonka mukaan aikuinen naaras käyttää enemmän poroa hyödykseen kuin aikuinen uros, ei pitänyt paikkaansa, sillä kuvaajat antoivat päinvastaisen tuloksen. Uros käyttää poroa ravintonaan 49 %:a, kun naaras vain 20 %:a. Kun tarkasteltiin toista hypoteesia, todettiin sukupuolisessa ravinnonkäytössä olevan eroja. Uros käyttää vähemmän metsäjänistä (40 %) ravintonaan kuin naaras (66 %). Uros hyödyntää ravintonaan enemmän poroa ja naaras vastaavasti metsäjänistä. Khiin neliötestit antoivat myös puoltavan tuloksen hypoteeseista.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste