Perehdytysprosessin kehittäminen matkailualan yrityksessä : case: yritys X
Grönroos, Piia (2014)
Grönroos, Piia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316317
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316317
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli majoituspalveluita tarjoava yritys X. Opinnäytetyön aiheena oli perehdytysprosessin kehittäminen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä kehittämisehdotuksia yritys X:n vastaanottovirkailijoiden perehdyttämisprosessiin sekä luoda perehdytysopas. Opinnäytetyö koostui laadullisesta tutkimuksesta ja toiminnallisesta osasta. Laadullinen tutkimus toteutettiin kyselyhaastatteluna. Toiminnallisessa osassa laadittiin perehdytysopas. Tutkimusongelmana oli se, kuinka kehittää yritys X:n perehdyttämisprosessia. Tutkimuksessa selvitettiin yritys X:n työntekijöiden mielipiteitä heidän saamastaan perehdyttämisestä. Lisäksi tutkittiin sitä, mitä puutteita työntekijät kokivat perehdytyksessä olevan sekä sitä, mitä parannuksia he toivoisivat uuden työntekijän perehdytykseen.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui henkilöstöhallinnosta ja perehdyttämisestä alaotsikoineen. Henkilöstöjohtamisen teoriassa tarkasteltiin yrityskulttuurin, monikulttuurisen työyhteisön, henkilöstön sitouttamisen sekä muutoksen johtamisen näkökulmia. Perehdyttämisteoriassa käsiteltiin perehdyttämisen merkitystä työyhteisölle, lainsäädäntöä, perehdyttämismalleja, perehdyttämisen suunnittelua ja seurantaa sekä perehdyttämisprosessia.
Kyselyhaastattelu lähetettiin Facebookin kautta yhdelletoista työntekijälle. Kyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Kysely tehtiin teemahaastatteluna, sillä työntekijöiden haluttiin kertovan omin sanoin havaitsemistaan puutteista ja kehittämisehdotuksista. Kyselyssä oli seitsemän kysymystä, joissa selvitettiin sitä, mitä mieltä työntekijät olivat saamastaan perehdytyksestä, mitä he jäivät siitä kaipaamaan, saivatko he käyttöönsä tarpeeksi kirjallista materiaalia sekä sitä, mitä heidän mielestään pitäisi kehittää perehdytyssuunnitelmassa. Kyselyn vastauksista ilmeni, että perehdytyksessä on ollut puutteita. Työntekijöiden mielestä puutteellisia asioita olivat lyhyt perehdyttämisaika, huonosti koordinoitu perehdytys sekä epäselvät kirjalliset ohjeet työhön. Lisäksi puutteellisena koettiin se, ettei opastusta turvallisuuteen ja ongelmatilanteisiin ollut sekä liian pian aloitettu itsenäinen työskentely.
Kehittämisideat perehdytysprosessiin sekä kattava perehdytysopas yrityksen vastaanottovirkailijoille tehtiin hyödyntäen tutkimuksen tuloksia sekä opinnäytetyön tekijän omia kokemuksia ja tietoja yritys X:ssä työskentelystä. Perehdytysoppaan kokoamisessa käytettiin apuna yritys X:n olemassa olevia ohjeita vastaanottovirkailijan työhön. Perehdytysopas hyödyttää niin uusia kuin vanhoja työntekijöitä. Yritys X:llä ei ollut aiemmin käytössään perehdyttämissuunnitelmaa eikä kunnollista perehdytysopasta, joten opinnäytetyön tuotokset ovat työelämää kehittäviä sekä hyödyllisiä työyhteisölle.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui henkilöstöhallinnosta ja perehdyttämisestä alaotsikoineen. Henkilöstöjohtamisen teoriassa tarkasteltiin yrityskulttuurin, monikulttuurisen työyhteisön, henkilöstön sitouttamisen sekä muutoksen johtamisen näkökulmia. Perehdyttämisteoriassa käsiteltiin perehdyttämisen merkitystä työyhteisölle, lainsäädäntöä, perehdyttämismalleja, perehdyttämisen suunnittelua ja seurantaa sekä perehdyttämisprosessia.
Kyselyhaastattelu lähetettiin Facebookin kautta yhdelletoista työntekijälle. Kyselyyn vastasi kahdeksan työntekijää. Kysely tehtiin teemahaastatteluna, sillä työntekijöiden haluttiin kertovan omin sanoin havaitsemistaan puutteista ja kehittämisehdotuksista. Kyselyssä oli seitsemän kysymystä, joissa selvitettiin sitä, mitä mieltä työntekijät olivat saamastaan perehdytyksestä, mitä he jäivät siitä kaipaamaan, saivatko he käyttöönsä tarpeeksi kirjallista materiaalia sekä sitä, mitä heidän mielestään pitäisi kehittää perehdytyssuunnitelmassa. Kyselyn vastauksista ilmeni, että perehdytyksessä on ollut puutteita. Työntekijöiden mielestä puutteellisia asioita olivat lyhyt perehdyttämisaika, huonosti koordinoitu perehdytys sekä epäselvät kirjalliset ohjeet työhön. Lisäksi puutteellisena koettiin se, ettei opastusta turvallisuuteen ja ongelmatilanteisiin ollut sekä liian pian aloitettu itsenäinen työskentely.
Kehittämisideat perehdytysprosessiin sekä kattava perehdytysopas yrityksen vastaanottovirkailijoille tehtiin hyödyntäen tutkimuksen tuloksia sekä opinnäytetyön tekijän omia kokemuksia ja tietoja yritys X:ssä työskentelystä. Perehdytysoppaan kokoamisessa käytettiin apuna yritys X:n olemassa olevia ohjeita vastaanottovirkailijan työhön. Perehdytysopas hyödyttää niin uusia kuin vanhoja työntekijöitä. Yritys X:llä ei ollut aiemmin käytössään perehdyttämissuunnitelmaa eikä kunnollista perehdytysopasta, joten opinnäytetyön tuotokset ovat työelämää kehittäviä sekä hyödyllisiä työyhteisölle.