Puoluepolitiikka ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien hallituksissa
Karlsson, Anette (2014)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120718822
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120718822
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien hallitusten jäsenten näkemyksiä puoluepolitiikasta ja sen yhteydestä opiskelijakuntaan. Työssä tutkittiin myös perhetaustan ja lapsuuden kodin yhteiskunnallisten keskustelujen vaikutuksia vastaajien suhtautumiseen puoluepolitiikkaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena ja sitä täydensi kaksi teemahaastattelua. Kyselylomake toimitettiin 24 ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan kaikille hallituksen jäsenille. Haastateltavina olivat kaksi Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOKin hallituksen jäsentä.
Kyselytutkimus osoittaa, että puoluepolitiikka nähdään työkaluna opiskelijakunnan omien tavoitteiden edistämiseen. Vastaajista enemmistö toivoi lisää puoluepolitiikkaa opiskelijakuntaan. Hieman alle puolet vastaajista kokivat, että puoluepolitiikka karkottaisi opiskelijat opiskelijakunnasta. Vastaajat, jotka olivat jäseniä puolueessa suhtautuivat myönteisemmin puoluepolitiikkaan kuin vastaajat, jotka eivät olleet jäseniä puolueessa.
Vastaajat, joiden äiti tai isä oli korkeasti koulutettu, suhtautuivat myönteisemmin puoluepolitiikkaan. Vastaajien, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja, lapsuuden kodeissa keskusteltiin enemmän yhteiskunnallisista asioista ja puoluepolitiikasta kuin vastaajien lapsuudenkodeissa, joiden vanhemmat olivat saaneet toisen asteen koulutuksen. Vastaajat, joiden vanhemmat olivat saaneet toisen asteen koulutuksen, suhtautuivat epäilevästi tai kielteisesti puoluepolitiikkaan.
Kyselytutkimus osoittaa, että puoluepolitiikka nähdään työkaluna opiskelijakunnan omien tavoitteiden edistämiseen. Vastaajista enemmistö toivoi lisää puoluepolitiikkaa opiskelijakuntaan. Hieman alle puolet vastaajista kokivat, että puoluepolitiikka karkottaisi opiskelijat opiskelijakunnasta. Vastaajat, jotka olivat jäseniä puolueessa suhtautuivat myönteisemmin puoluepolitiikkaan kuin vastaajat, jotka eivät olleet jäseniä puolueessa.
Vastaajat, joiden äiti tai isä oli korkeasti koulutettu, suhtautuivat myönteisemmin puoluepolitiikkaan. Vastaajien, joiden vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja, lapsuuden kodeissa keskusteltiin enemmän yhteiskunnallisista asioista ja puoluepolitiikasta kuin vastaajien lapsuudenkodeissa, joiden vanhemmat olivat saaneet toisen asteen koulutuksen. Vastaajat, joiden vanhemmat olivat saaneet toisen asteen koulutuksen, suhtautuivat epäilevästi tai kielteisesti puoluepolitiikkaan.