Vihertehokkuustyökalun kehittäminen : Jyväskylän asuntomessujen 2014 pilottikortteli

Abstract

Vihertehokkuus on alunperin Berliinissä kehitetty laskennallinen malli rakennetun ympäristön elementtien pisteytykseen. Sittemmin se on otettu käyttöön hieman muunneltuna monissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Jyväskylä on lähtenyt ensimmäisenä kaupunkina Suomessa kehittämään ja testaamaan vihertehokkuutta. Laskentatyökalusta räätälöitiin Jyväskylän tarpeisiin soveltuva, sitä testattiin mallipihasuunnitelmien avulla ja se otettiin käyttöön vuoden 2014 Jyväskylän asuntomessujen vihertehokkuuden pilottikorttelissa. Tämän työn tavoitteena oli kartoittaa pilottikorttelin avulla työkalun toimivuutta ja kehittää sitä edelleen pilottikorttelista saatujen kokemusten perusteella. Työn tilasi Jyväskylän kaupunki.

Työn aineistona käytettiin lähinnä kokemuksia kuuden omakotitalon pilottikorttelista. Työssä analysoitiin pilottikorttelin pihasuunnitelmien vihertehokkuuksia ja haastateltiin tonttien pihasuunnitelmien tekijöitä. Lisäksi pohdittiin käytössä olleen mallin ongelmakohtia ja puutteita, sekä sen kehittämistä. Lopuksi laadittiin korjaus- ja täydennysehdotuksia Jyväskylän vihertehokkuustyökaluun.

Vihertehokkuus osoittautui toimivaksi apuvälineeksi omakotitalopihojen suunnittelussa. Suunnittelijat kokivat työkalun pääosin helpoksi käyttää sekä vihertehokkuuden avulla ajettavat asiat tärkeiksi. Työkalusta löytyi kuitenkin monia kehittämistä vaativia kohtia. Niinpä monia elementtejä ja kertoimia esitetään muutettaviksi. Lisäksi havaittiin, että vihertehokkuuslaskelma tulee nostaa näkyvämpään rooliiin pihasuunnitelmassa.

The green factor is a calculation tool to rate the elements of a built environment. It has been developed in Berlin and later adapted to many other cities around the world. Jyväskylä is the first city in Finland to test and to develop the green factor. The tool was tailored to meet the needs of Jyväskylä, it was tested with model plans and it was implemented in a pilot quarter at the housing fair 2014 in Jyväskylä. The aim of this study was to test the usability of the tool and to develop it further according to the lessons learned from the pilot quarter. The study was commissioned by the city of Jyväskylä.

The data for this study was mainly collected from the pilot quarter of six detached houses. The green factors of these sites were analysed and the designers of the gardens were interviewed. In addition to this, the problematics and flaws of the current model were analysed. Finally, improvements and additions for the Jyväskylä green factor tool were proposed.

The green factor proved to be a practical instrument for the landscape designers as they designed the sites of the pilot quarter. Designers found the tool easy to use and noticed the importance of things that were promoted. However, there were many things about the tool that needed to be improved. So, many of the elements and factors were changed. Also, the need of a better visibility of a green factor in a landscape plan was highlighted.