Tuntipalkkaisten maatalouslomittajien rekrytointiprosessi
Viertola, Tiitu (2024)
Viertola, Tiitu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112831142
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Etelä-Pohjanmaan Lomituspalveluiden tuntipalkkaisia maatalouslomittajia koskevaa rekrytointiprosessia ja tunnistaa ongelmakohtia rekrytoinnista sekä perehdytyksestä. Lisäksi tavoitteena oli löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat nykyisten työntekijöiden alalla pysymiseen ja uusien työntekijöiden alalle hakeutumiseen. Tarkoituksena oli löytää kehitysehdotuksia, jotka edistävät nykyisten lomittajien alalla pysymistä, houkuttelevat uusia työntekijöitä alalle ja varmistavat tehokkaan perehdytyksen.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin käyttämällä kahta eri tutkimusmenetelmää eli kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, joka oli suunnattu Etelä-Pohjanmaan Lomituspalveluiden lomituspalveluohjaajille eli lomittajien esihenkilöille. Vastausprosentiksi tuli 85 %. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla tuntipalkkaisena työskenteleviä maatalouslomittajia. Tutkimuksessa haastateltavia oli seitsemän henkilöä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisen työnantajakuvan luominen, kilpailukykyinen palkka ja markkinoinnin kehittäminen lisäisivät sekä alalla pysymistä että houkuttelisivat uusia työntekijöitä. Lisäksi alalla työskentelevien maatalouslomittajien pysyvyyteen vaikuttaa inklusiivinen ja arvostava työyhteisö mikä edellyttää esihenkilöiden johtamistaitojen jatkuvaa ylläpitämistä, kehittämistä ja säännöllistä koulutusta. Tulokset paljastavat myös, että tuntipalkkaisten maatalouslomittajien perehdytyksessä on puutteita erityisesti työsuhteeseen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyen. Selkeä ja tiivistetty perehdytysopas parantaisi työturvallisuutta ja työntekijän velvollisuuksien ymmärtämistä.
Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin käyttämällä kahta eri tutkimusmenetelmää eli kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselyllä, joka oli suunnattu Etelä-Pohjanmaan Lomituspalveluiden lomituspalveluohjaajille eli lomittajien esihenkilöille. Vastausprosentiksi tuli 85 %. Kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla tuntipalkkaisena työskenteleviä maatalouslomittajia. Tutkimuksessa haastateltavia oli seitsemän henkilöä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että positiivisen työnantajakuvan luominen, kilpailukykyinen palkka ja markkinoinnin kehittäminen lisäisivät sekä alalla pysymistä että houkuttelisivat uusia työntekijöitä. Lisäksi alalla työskentelevien maatalouslomittajien pysyvyyteen vaikuttaa inklusiivinen ja arvostava työyhteisö mikä edellyttää esihenkilöiden johtamistaitojen jatkuvaa ylläpitämistä, kehittämistä ja säännöllistä koulutusta. Tulokset paljastavat myös, että tuntipalkkaisten maatalouslomittajien perehdytyksessä on puutteita erityisesti työsuhteeseen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyen. Selkeä ja tiivistetty perehdytysopas parantaisi työturvallisuutta ja työntekijän velvollisuuksien ymmärtämistä.