Osaamisen hyödyntäminen ja johtaminen koneosastolla. Case: Yritys X
Hämäläinen, Eino (2014)
Hämäläinen, Eino
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120218008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120218008
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty Yritys X:n toimeksiannosta. Yritys X on monella toimialalla toimiva kansainvälinen organisaatio, jonka koneosaston osaamisen johtamista opinnäytetyössä tutkittiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa osaamisen johtamisen nykytilannetta koneosastolla ja luoda kartoituksen kautta kehitysehdotuksia, joiden avulla Yritys X pystyy kehittämään toimintamallejaan osaamisen johtamiseen liittyen.
Osaamisesta on tullut elinehto toimiville organisaatioille. Aiemmin osaamisen menestyksekäs johtaminen oli organisaatioille kilpailuetu muihin toimijoihin verrattuna. Nykypäivän globali-soituvassa maailmassa osaamisen johtamisesta on kuitenkin tullut yhä tärkeämpi osa-alue toimivan organisaatiokonseptin rakentamisessa. Organisaatioiden tuleekin ottaa yhä kasvavassa määrin huomioon työvoimansa osaaminen ja yksilölliset tarpeet strategioita luotaessa.
Tässä opinnäytetyössä osaamista tutkittiin kvalitatiivisesti yleisellä tasolla tarkoittaen, ettei numeraalisia arvoja kuten myyntilukuja otettu opinnäytetyöhön mukaan. Opinnäytetyön viitekehys muodostui kolmesta pääkohdasta, jotka ovat osaaminen ja hiljainen tieto, osaamisen johtaminen sekä oppiva organisaatio. Osaamisen johtaminen luku pitää sisällään myös kolme täsmentävää alalukua, jotka ovat osaamisen hyödyntäminen rekrytointiprosessissa, osaamisen itsenäinen johtaminen sekä osaamisen johtamisen keinoja.
Tietoperustan pohjalta kehitettiin opinnäytetyössä käytetyt kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät eli puolistrukturoidut haastattelut sekä e-kysely. Haastatteluiden tarkoitus oli kerätä lähtötietoa esimiehiltä, jonka perusteella pystyttiin rakentamaan kysely koneosaston muille työntekijöille. Haastatteluiden sekä e-kyselyn valmistuttua verrattiin niistä saatuja tuloksia sekä toisiinsa, että viitekehykseen. Näin tutkimusmenetelmien kautta saatiin selville osaamisen johtamisen nykytilanne koneosastolla sekä Yritys X:ssä laajempana kokonaisuutena.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmien tuloksena saatiin tieto siitä, että koneosaston henkilökunta tarvitsee koulutusta varsinkin IT-taidoissa, tuotetietoudessa sekä teknisissä tiedoissa. Yritys X:n pitäisi myös pyrkiä lisäämään osastojen välistä yhteistyötä, jotta se pystyisi maksimoimaan työvoimansa työpotentiaalin. Ilmeni myös, että Yritys X:llä ei ole selkeää osaamisen johtamisen ohjeistusta esimiehille, minkä kautta osaamista voitaisiin luontevasti kehittää osana toimintasuunnitelmaa.
Kehitysehdotuksena opinnäytetyössä ehdotetaan esimerkiksi osastojen sisäistä koulutusta, jossa eri asemissa toimivat työntekijät jakavat tietonsa toisille. Työkaluiksi suositellaan olemassa olevan osaamismatriisin lisäksi osaamismatriisia valvovaa aikataulumatriisia, jonka tehtävänä on valvoa esimerkiksi koulutuksien aikatauluja. Suositellut kehitysehdotukset ovat helposti implementoitavissa eivätkä vaadi suuria organisaatiollisia muutoksia, mutta niiden pohjalta voi olla hyödyllistä tehdä jatkotutkimuksia.
Asiasanat: hiljainen tieto, kompetenssi, oppiva organisaatio, organisaatiomuutos, osaaminen, osaamisen johtaminen
Osaamisesta on tullut elinehto toimiville organisaatioille. Aiemmin osaamisen menestyksekäs johtaminen oli organisaatioille kilpailuetu muihin toimijoihin verrattuna. Nykypäivän globali-soituvassa maailmassa osaamisen johtamisesta on kuitenkin tullut yhä tärkeämpi osa-alue toimivan organisaatiokonseptin rakentamisessa. Organisaatioiden tuleekin ottaa yhä kasvavassa määrin huomioon työvoimansa osaaminen ja yksilölliset tarpeet strategioita luotaessa.
Tässä opinnäytetyössä osaamista tutkittiin kvalitatiivisesti yleisellä tasolla tarkoittaen, ettei numeraalisia arvoja kuten myyntilukuja otettu opinnäytetyöhön mukaan. Opinnäytetyön viitekehys muodostui kolmesta pääkohdasta, jotka ovat osaaminen ja hiljainen tieto, osaamisen johtaminen sekä oppiva organisaatio. Osaamisen johtaminen luku pitää sisällään myös kolme täsmentävää alalukua, jotka ovat osaamisen hyödyntäminen rekrytointiprosessissa, osaamisen itsenäinen johtaminen sekä osaamisen johtamisen keinoja.
Tietoperustan pohjalta kehitettiin opinnäytetyössä käytetyt kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät eli puolistrukturoidut haastattelut sekä e-kysely. Haastatteluiden tarkoitus oli kerätä lähtötietoa esimiehiltä, jonka perusteella pystyttiin rakentamaan kysely koneosaston muille työntekijöille. Haastatteluiden sekä e-kyselyn valmistuttua verrattiin niistä saatuja tuloksia sekä toisiinsa, että viitekehykseen. Näin tutkimusmenetelmien kautta saatiin selville osaamisen johtamisen nykytilanne koneosastolla sekä Yritys X:ssä laajempana kokonaisuutena.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmien tuloksena saatiin tieto siitä, että koneosaston henkilökunta tarvitsee koulutusta varsinkin IT-taidoissa, tuotetietoudessa sekä teknisissä tiedoissa. Yritys X:n pitäisi myös pyrkiä lisäämään osastojen välistä yhteistyötä, jotta se pystyisi maksimoimaan työvoimansa työpotentiaalin. Ilmeni myös, että Yritys X:llä ei ole selkeää osaamisen johtamisen ohjeistusta esimiehille, minkä kautta osaamista voitaisiin luontevasti kehittää osana toimintasuunnitelmaa.
Kehitysehdotuksena opinnäytetyössä ehdotetaan esimerkiksi osastojen sisäistä koulutusta, jossa eri asemissa toimivat työntekijät jakavat tietonsa toisille. Työkaluiksi suositellaan olemassa olevan osaamismatriisin lisäksi osaamismatriisia valvovaa aikataulumatriisia, jonka tehtävänä on valvoa esimerkiksi koulutuksien aikatauluja. Suositellut kehitysehdotukset ovat helposti implementoitavissa eivätkä vaadi suuria organisaatiollisia muutoksia, mutta niiden pohjalta voi olla hyödyllistä tehdä jatkotutkimuksia.
Asiasanat: hiljainen tieto, kompetenssi, oppiva organisaatio, organisaatiomuutos, osaaminen, osaamisen johtaminen