Vastuullisuus palveluprosessin johtamisessa oppilaitosympäristöissä
Leskinen, Satu (2025)
Leskinen, Satu
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504015374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504015374
Tiivistelmä
Johtamisen vastuullisuus on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, jonka kehittäminen on perusteltua niin organisaatioiden kilpailukyvyn edistämisen kuin kestävän tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vastuullisuuden ilmenemistä johtamisen palveluprosesseissa oppilaitos ympäristöissä. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli tuottaa oppilaitosten johdossa työskenteleville tietoa vastuullisuuden merkityksestä palveluprosessien johtamisessa sekä sen myötä tunnistaa mahdollisia kehityskohteita vastuullisuuden huomioimisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto muodostui vuosina 2015-2025 julkaistuista vertaisarvioiduista kahdeksasta (n=8) tutkimusartikkeleista. Kaikissa tutkimusartikkeleissa käsiteltiin vastuullisuutta johtamisen näkökulmasta oppilaitosympäristöissä. Aineiston analyysi toteutettiin sisällönanalyysinä, joka aloitettiin aineistolähtöisesti ja eteni teoriasidonnaisesti. Tutkimustulosten mukaan vastuullisuutta pidettiin arvona, josta tietoisuutta johtamisessa pidettiin tärkeänä ja koko oppilaitosympäristöön positiivisesti vaikuttavana tekijänä. Tietoisuus vastuullisuuden merkityksestä ja lähtökohtainen halu edistää vastuullisuuden sisällyttämistä johtamisen prosesseihin sekä organisaatiokulttuuriin mahdollisimman läpinäkyvästi kuvasivat johtamisen yleistä arvomaailmaa. Käsitykset johtajien motiivien luonteesta ja vastuullisuusarvon tarkasta määrittelystä saattoivat kuitenkin myös erota toisistaan. Vastuullisuus ilmeni oppilaitosympäristöissä palveluprosessien johtamisessa useiden käytännön toimien avulla, jotka kohdistuivat kestävään ympäristöön, kestävään talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Lisäksi vastuullisuus ilmeni oppilaitosympäristöissä palveluprosessien johtamisessa vastuuviestinnän ja erilaisten rajoitteiden muodossa. Vastuullisuusraportoinnin yhteisiä standardeja ja linjauksia olisi kehitettävä edelleen helpommin soveltuviksi korkeakoulukontekstiin. Yhdistämällä tutkimuksen teoreettinen tietoperusta tutkimustulosten kanssa pystyttiin muodostamaan kokonaiskuvaa siitä, miten vastuullisuus ilmenee palveluprosessin johtamisessa oppilaitosympäristöissä. Siten pystyttiin muodostamaan malli siitä, miten vastuullisuus etenee johtamisella oppilaitosympäristöissä. Tutki musta voidaan hyödyntää työelämässä, kun johtajat kehittävät vastuullisuuden kestäviä käytäntöjä ja yhdenmukaistavat vastuullisuusraportoinnin standardeja yhteiskunnallisesti ja globaalisti.