Merellisten elämyspalvelujen vastuullisuuden kehittäminen Turussa

Abstract

Kestävä ja vastuullinen matkailu on pitkään ollut ajankohtainen puheenaihe niin Suomessa kuin maailmalla. Matkailulla on positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen. Vastuullinen matkailu on prosessi, jota voidaan tarkastella ekologisen vastuullisuuden lisäksi sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen ja poliittisen vastuullisuuden ulottuvuudesta.

Turun kaupunki on asettanut tavoitteeksi saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoteen 2029 mennessä. Kestävä kehitys, hiilineuraalisuus ja vastuullisuus ovat yhteisiä poikkileikkaavia ja ohjaavia teemoja niin kaupungin strategiassa, pormestariohjelmassa, kiertotalouden tiekartassa kuin ilmastosuunnitelmassa. Turun kaupunki kannustaa ja houkuttelee alueen yrityksiä ja asukkaita osallistumaan ilmastotalkoisiin ja toteuttamaan hiilineutraalia Turkua useilla eri keinoilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Turun Aurajokisuulla toimivien merellisiä elämyspalveluja tuottavien saaristolaivatoimijoiden kokemien oman toiminnan vastuullisen matkailun vahvuudet ja mahdolliset kehityskohteet. Työn toimeksiantaja on Turun kaupungin kehittämisen kärkihanke, Merellisen Turun toimenpidekokonaisuus.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla saaristolaivatoimijoita. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Aineiston analysointi toteutettiin abduktiivisella sisällönanalyysillä. Hermeneuttisen analyysin piirteitä hyödynnettiin aineiston syvällisemmän ymmärryksen varmistamiseksi.

Tutkimuksessa havaittiin, että saaristolaivatoimijoiden vastuullisuusteot ovat jo osittain Turun kaupungin kiertotalouden tavoitteiden mukaisia, eli vastuullisia, vähäpäästöisiä ja sujuvia. Lisäksi vastuullisuustoiminta täyttää kestävän matkailun kriteerit. Ekologisen vastuullisuuden osalta nousi tutkimuksessa vahvasti esiin luonnonsuojelun ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Sosiaalinen vastuullisuus ilmeni asiakkaiden turvallisuudesta huolehtimisena, vähemmistöryhmien työllistämisenä ja henkilöstön työhyvinvoinnissa. Taloudellinen vastuullisuus ilmeni kannattavana liiketoimintana ja lähipalvelujen suosimisessa. Kulttuurinen vastuullisuus toteutui tutkimuksen mukaan kunnioittamalla paikallis- ja sesonkiasukkaiden perinteitä, elämänlaatua ja arvoja. Poliittisen vastuullisuuden osalta korostui, että toimijoiden näkökulmaa halutaan enemmän esille päätöksentekoon. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että vastuullisuusviestinnän näkyväksi tekeminen kaipaa vielä kehittämistä. Kaupungilta toivottiin muun muassa lisää ohjausta ja neuvontaa vastuullisuuden toteuttamiseen