Rakennesuunnittelijan käsikirja; hoitotasot, teräsprofiilit, liitokset ja standardien vaatimukset

Abstract

Teollisuuden hoitotasojen suunnittelussa turvallisuus, yhteensopivuus ja rakenteellinen tehokkuus asetettiin keskiöön. Tavoitteena oli kehittää toimintamalli, joka mahdollisti hoitotasojen mitoituksen ja tietomallipohjaisen suunnittelun standardien, säädösten ja kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti. Lisäksi pyrittiin vakioimaan ratkaisuja kokoamalla yleisesti käytössä olevat liitostyypit, teräsprofiilit ja materiaalilaadut sekä laatimalla jännevälikohtaisia profiilisuosituksia layout–suunnittelun tueksi.

Työ toteutettiin kolmivaiheisesti. Ensin koottiin viitekehys kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa keskityttiin keskeisiin suunnittelustandardeihin ja säädöksiin. Toiseksi kerättiin ja analysoitiin asiantuntijahaastatteluja sekä tapauskohteen suunnitteludokumentteja. Kolmanneksi rakenteita analysoitiin FEM-menetelmällä käyttäen Autodesk Robot Structural Analysis–ohjelmistoa, ja laadittiin yhteenveto yleisimmistä profiili- ja liitosratkaisuista.

Tuloksissa havaittiin, että suunnitteluratkaisut perustuivat usein vakioituihin komponentteihin, mutta rakennesuunnittelu aloitettiin monesti ennen muiden suunnittelualojen päätöksiä, mikä johti lisätyöhön ja muutoskierroksiin. Jännevälikohtaiset profiilisuositukset ja käsikirjamalli vähensivät suunnittelun jälkikäteistä muokkausta ja tukivat yhteensovittamista.

Johtopäätöksenä todettiin, että rakennesuunnittelun reunaehdot kannattaa tuoda mukaan jo layout–suunnittelun alkuvaiheeseen. Vakioratkaisujen ja tietomallien hyödyntäminen tuki suunnittelun tehokkuutta ja vähensi virheitä. Käsikirjaa voidaan hyödyntää toimeksiantajan tulevissa hankkeissa ja kehittää edelleen muiden teollisuusrakenteiden suunnittelun tueksi.