Vastuullisuus urheilun lajiliittojen arjessa

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin vastuullisuutta urheilun lajiliittojen arjessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille millaisia vastuullisuustoimia urheilun lajiliitot tekevät päivittäisessä työssään ja millaisia vaikutuksia näillä teoilla on ruohonjuuritasolla saakka.

Teoreettisen viitekehyksen tarkastelu keskittyi kestävyyden ja vastuullisuuden peruskäsitteisiin ja kestävän kehityksen eri ulottuvuuksiin. Tarkastelussa oli myös kestävyys ja vastuullisuus urheilujohtamisessa, sekä lajiliittojen merkitys urheilun kestävyyden ja vastuullisuuden edistämisessä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineiston keräämisessä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jossa osallisena olivat neljän urheilun lajiliiton työntekijät. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams-kokouksien avulla ja ne tallennettiin. Tallennetut haastattelut litteroitiin, minkä jälkeen ne analysoitiin teemoittelua hyväksikäyttäen. Haastatteluja suoritettiin seitsemän kappaletta marraskuussa 2023.

Tutkimustuloksista nousi esille esimerkiksi Suomen Olympiakomitean ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ohjaus, joka näkyi vahvasti liittojen toiminnan eri tasoilla. Tuloksissa nousi esille myös vastuullisuuden jalkauttaminen seuratasolle, joka liitoissa koettiin osittain haastavaksi ja minkä eteen vaaditaan liittojen mukaan nykyistä enemmän ponnistelua. Tuloksista kävi myös ilmi, että liitot organisoivat vastuullisuustyötään kukin eri tavoin.

Vastuullisuus miellettiin jokaisessa lajiliitossa keskeiseksi arvoksi, jolla oli oma merkittävä roolinsa liittojen päivittäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa. Kaikki lajiliitot eivät olleet laatineet omia painotuksia tai selkeitä strategisia linjauksia liittyen toiminnan keskeisiin arvoihin, vaan olivat pitäytyneet Olympiakomitean ja OKM:n määrittelemissä linjauksissa. Sosiaalinen vastuu on osa lajiliittojen toiminnan ydintä, mutta ympäristönäkökulmat eivät vielä ole saaneet samanlaista huomiota osakseen. Lajiliittojen yhteistyö toimi vaihtelevasti. Osa liitoista koki yhteistyön sujuvaksi ja vahvaksi, kun taas osa haluaisi nykyistä ytimekkäämpää koordinointia ja enemmän vuoropuhelua.