Kuntien henkilöstöliikunnan barometri 2025
Häkli, Tuomas (2025)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-790-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-790-0
Tiivistelmä
Kuntien henkilöstöliikunnan barometrin tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä henkilöstön fyysisen aktiivisuuden asemasta ja toteutuksesta kuntaorganisaatioissa. Barometri perustuu kunnille keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 129 kuntaa. Tässä raportissa aihetta käsitellään 1) työhyvinvoinnin ja henkilöstöliikunnan johtamisen sekä 2) henkilöstöliikunnan edistämiseen tehtyjen toimenpiteiden näkökulmista.
Kyselyn perusteella suurimmassa osassa kuntia pyritään johtamaan työhyvinvointia suunnitelmallisesti, ja tässä yhteydessä on usein huomioitu myös henkilöstöliikunnan edistäminen jollakin tasolla. Suuremmissa kunnissa työhyvinvointia johdetaan suunnitelmallisemmin pienempiin kuntiin verrattuna.
Barometrin vastausten perusteella lähes kaikissa kunnissa tuetaan henkilöstöliikuntaa jollakin tavalla. Verovapaa liikuntaetu oli vastausten mukaan selkeästi yleisimmin tarjottu ja käytetyin tukimuoto. Kunnat arvioivat investoivansa keskimäärin noin 180 euroa vuodessa kunkin työntekijänsä liikkumisen tukeen.
Kunnan talouteen ja henkilöstöresursseihin liittyvät seikat arvioitiin suurimmiksi henkilöstöliikunnan tukea ja toteutusta estäviksi tekijöiksi. Vajaa viidennes kunnista näki, että henkilöstöliikunnan toteuttamiselle ei ole mitään esteitä. Lisäksi valtaosalla kunnista oli varsin myönteiset käsitykset henkilöstöliikunnan tukemisen vaikutuksista.
Kyselyn perusteella suurimmassa osassa kuntia pyritään johtamaan työhyvinvointia suunnitelmallisesti, ja tässä yhteydessä on usein huomioitu myös henkilöstöliikunnan edistäminen jollakin tasolla. Suuremmissa kunnissa työhyvinvointia johdetaan suunnitelmallisemmin pienempiin kuntiin verrattuna.
Barometrin vastausten perusteella lähes kaikissa kunnissa tuetaan henkilöstöliikuntaa jollakin tavalla. Verovapaa liikuntaetu oli vastausten mukaan selkeästi yleisimmin tarjottu ja käytetyin tukimuoto. Kunnat arvioivat investoivansa keskimäärin noin 180 euroa vuodessa kunkin työntekijänsä liikkumisen tukeen.
Kunnan talouteen ja henkilöstöresursseihin liittyvät seikat arvioitiin suurimmiksi henkilöstöliikunnan tukea ja toteutusta estäviksi tekijöiksi. Vajaa viidennes kunnista näki, että henkilöstöliikunnan toteuttamiselle ei ole mitään esteitä. Lisäksi valtaosalla kunnista oli varsin myönteiset käsitykset henkilöstöliikunnan tukemisen vaikutuksista.