Ruotsinkielentaitoisen henkilökunnan rekrytointivaikeudet julkiselle sektorille pääkaupunkiseudulla
Taskinen, Jenna (2015)
Taskinen, Jenna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295382
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin ruotsinkielentaitoisten henkilökunnan rekrytointivaikeuksia julkiselle sektorille pääkaupunkiseudulla sekä niiden syitä ja vaikutuksia. Pyrkimyksenä oli kartoittaa, millaisia rekrytointiongelmia on, miten ne näkyvät ja mitä niistä seuraa. Työssä keskityttiin sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusektoriin ja tutkimalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) rekrytointia sekä haastattelemalla HUS:n henkilöstöä, vähemmistökielistä lautakuntaa, suomenruotsalaista etujärjestöä sekä potilasasiamiestä.
Työn tietoperustassa käsitellään työn aiheen kannalta keskeisiä teemoja eli potilaan oikeuksia, potilaan itsemääräämisoikeutta sekä kielellisiä oikeuksia. Tietoperustassa esitellään myös HUS organisaationa. Opinnäytetyön tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen haastattelututkimus. Toteutustapana käytettiin teemahaastatteluna ja työtä varten haastateltiin neljää asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2015.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla paineet ovat kovat ja vaikka kielikysymykset ovat keskeisiä, henkilöstön resurssipula asettaa haasteita ja toimintatapojen muutoksia. Hakijoista ei varsinaisesti ole pulaa vaan kielitaitoisista hakijoista ja todettiin, että on helpompaa löytää ammattipätevyyden omaava kuin kielitaitoinen henkilö saati että nämä molemmat kohtaisivat. Tilanteen ratkaisemiseksi on pohdittava palvelujen keskittämistä, koulutuksen uudelleenjärjestämistä, tiivistä koulu- ja työelämäyhteistyötä sekä asenteellista vaikuttamista. Aihe on laajuudeltaan sellainen, joka vaatii lisätutkimusta ja tähänastiset tulokset ovat vain suuntaa antavia.
Työn tietoperustassa käsitellään työn aiheen kannalta keskeisiä teemoja eli potilaan oikeuksia, potilaan itsemääräämisoikeutta sekä kielellisiä oikeuksia. Tietoperustassa esitellään myös HUS organisaationa. Opinnäytetyön tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen haastattelututkimus. Toteutustapana käytettiin teemahaastatteluna ja työtä varten haastateltiin neljää asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2015.
Sosiaali- ja terveydenhoitoalalla paineet ovat kovat ja vaikka kielikysymykset ovat keskeisiä, henkilöstön resurssipula asettaa haasteita ja toimintatapojen muutoksia. Hakijoista ei varsinaisesti ole pulaa vaan kielitaitoisista hakijoista ja todettiin, että on helpompaa löytää ammattipätevyyden omaava kuin kielitaitoinen henkilö saati että nämä molemmat kohtaisivat. Tilanteen ratkaisemiseksi on pohdittava palvelujen keskittämistä, koulutuksen uudelleenjärjestämistä, tiivistä koulu- ja työelämäyhteistyötä sekä asenteellista vaikuttamista. Aihe on laajuudeltaan sellainen, joka vaatii lisätutkimusta ja tähänastiset tulokset ovat vain suuntaa antavia.