Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen
Niemi, Laura (2015)
Niemi, Laura
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275097
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275097
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Niemi, Laura. Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen. Diak, Helsinki, kevät 2015, 69 s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyössäni tarkastelen syksyllä 2014 toteutetun Nuorten Kipinä-ryhmän asiakkaiden antamia selityksiä koherenssin tunteelle merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueilla sekä koherenssipisteissä tapahtuneita muutoksia. Tarkastelu tapahtuu käyttäen Antonovskyn (1988) koherenssin tunneteoriaa. Kipinä-ryhmät ovat Espoon aikuisten sosiaalipalveluiden koordinoimaa ryhmämuotoista sosiaalityötä. Ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä puhuttaessa tarkoitetaan usein sosiaalityötä, joka pyrkii elämänhallinnan parantamiseen ja osallistumiseen aktivoivaan toimintaan. Nuorten Kipinä-ryhmä kokoontui kerran viikossa yhteensä kahdeksan kertaa 4.9–30.10.2014 välisenä aikana. Ryhmän ohjauksesta vastasivat nuorten tiimin sosiaalityöntekijä Espoon eteläisestä aikuissosiaalityöstä ja erityisnuorisotyöntekijä Olarin seurakunnasta.
Ryhmään osallistuneilta kuudelta nuorelta mitattiin koherenssin tunne Antonovskyn 13 väittämästä koostuvalla mittarilla sekä ensimmäisellä että viimeisellä ryhmätapaamisella. Lisäksi nuoret haastateltiin henkilökohtaisesti käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluissa keskityttiin nuorten antamiin selityksiin koherenssin tunteelle merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueilla.
Koherenssin tunteessa ei tapahtunut Nuorten Kipinä-ryhmän aikana merkittäviä muutoksia. Koherenssin tunteen kokonaispistemäärä laski intervention aikana kolmen nuoren kohdalla, kahden nuoren kohdalla pistemäärässä ei tapahtunut muutosta ja yhden nuoren kohdalla pistemäärä nousi. Ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueilla tapahtui koherenssipisteiden laskua, mutta merkityksellisyyden osa-alueella tapahtui pisteiden nousua.
Nuorten antamien vastausten pohjalta voidaan tulkita ryhmällä olleen merkitystä ainakin osalle nuorista. Nuorten Kipinä-ryhmä toi tekemistä arkeen ja tarjosi kahden nuoren kohdalla jatkopolun eteenpäin. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan ajatella yksilön aiempien elämänkokemusten vaikuttavan koherenssin tunteeseen. Se, miten yksilö on kokenut tähänastisen elämän sekä siihen liittyvät onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset voidaan katsoa olevan merkitystä Nuorten Kipinä-ryhmään osallistuneiden nuorten kohdalla siihen, kuinka nuori kokee voivansa asettaa tavoitteita myöhempää elämää varten.
Asiasanat: koherenssin tunne, sosiaalinen kuntoutus, elämänhallinta, vaikuttavuus, nuoret
Niemi, Laura. Syksyn 2014 Nuorten Kipinä-ryhmän vaikutus asiakkaiden koherenssin tunteeseen. Diak, Helsinki, kevät 2015, 69 s., 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Päihteet ja syrjäytyminen suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (YAMK).
Opinnäytetyössäni tarkastelen syksyllä 2014 toteutetun Nuorten Kipinä-ryhmän asiakkaiden antamia selityksiä koherenssin tunteelle merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueilla sekä koherenssipisteissä tapahtuneita muutoksia. Tarkastelu tapahtuu käyttäen Antonovskyn (1988) koherenssin tunneteoriaa. Kipinä-ryhmät ovat Espoon aikuisten sosiaalipalveluiden koordinoimaa ryhmämuotoista sosiaalityötä. Ryhmämuotoisesta sosiaalityöstä puhuttaessa tarkoitetaan usein sosiaalityötä, joka pyrkii elämänhallinnan parantamiseen ja osallistumiseen aktivoivaan toimintaan. Nuorten Kipinä-ryhmä kokoontui kerran viikossa yhteensä kahdeksan kertaa 4.9–30.10.2014 välisenä aikana. Ryhmän ohjauksesta vastasivat nuorten tiimin sosiaalityöntekijä Espoon eteläisestä aikuissosiaalityöstä ja erityisnuorisotyöntekijä Olarin seurakunnasta.
Ryhmään osallistuneilta kuudelta nuorelta mitattiin koherenssin tunne Antonovskyn 13 väittämästä koostuvalla mittarilla sekä ensimmäisellä että viimeisellä ryhmätapaamisella. Lisäksi nuoret haastateltiin henkilökohtaisesti käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluissa keskityttiin nuorten antamiin selityksiin koherenssin tunteelle merkityksellisyyden, ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueilla.
Koherenssin tunteessa ei tapahtunut Nuorten Kipinä-ryhmän aikana merkittäviä muutoksia. Koherenssin tunteen kokonaispistemäärä laski intervention aikana kolmen nuoren kohdalla, kahden nuoren kohdalla pistemäärässä ei tapahtunut muutosta ja yhden nuoren kohdalla pistemäärä nousi. Ymmärrettävyyden ja hallittavuuden osa-alueilla tapahtui koherenssipisteiden laskua, mutta merkityksellisyyden osa-alueella tapahtui pisteiden nousua.
Nuorten antamien vastausten pohjalta voidaan tulkita ryhmällä olleen merkitystä ainakin osalle nuorista. Nuorten Kipinä-ryhmä toi tekemistä arkeen ja tarjosi kahden nuoren kohdalla jatkopolun eteenpäin. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan ajatella yksilön aiempien elämänkokemusten vaikuttavan koherenssin tunteeseen. Se, miten yksilö on kokenut tähänastisen elämän sekä siihen liittyvät onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset voidaan katsoa olevan merkitystä Nuorten Kipinä-ryhmään osallistuneiden nuorten kohdalla siihen, kuinka nuori kokee voivansa asettaa tavoitteita myöhempää elämää varten.
Asiasanat: koherenssin tunne, sosiaalinen kuntoutus, elämänhallinta, vaikuttavuus, nuoret