Ruokahävikin hallinta ikäihmisten ympärivuorokautisissa asumispalveluyksiköissä

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Pirkanmaan Voimialle. Työn taustalla oli tarve löytää keinoja ruokahävikin hallintaan. Tutkimuksessa kohteeksi rajattiin ikäihmisten ympärivuorokautiset asumispalveluyksiköt, joissa yksiköiden koko on pieni ja vaihtuvuus vähäistä. Tavoitteena oli selvittää syitä hävikin syntyyn ja esittää konkreettisia toimenpiteitä, joilla ruokahävikin määrään voidaan vaikuttaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Tutkimusta toteutettiin tammikuun ja huhtikuun 2025 välisenä aikana kahtena ryhmähaastatteluna sekä osallistuvana havainnointina. Ryhmähaastatteluihin osallistuivat Pirkanmaan Voimian työntekijät kahdessa toimipaikassa sekä heidän esihenkilönsä ja esihenkilön esihenkilö. Tutkimus osoitti, että toimipaikassa tehdään työtä hävikin hallitsemiseksi ja ollaan sitoutuneita etsimään keinoja sen vähentämiseksi myös jatkossa. Hävikkitiedot kirjataan oikein ja oikea-aikaisesti. Tutkimusjakson aikana hävikkimäärät olivat laskusuuntaiset: toisessa toimipaikassa hävikki puolittui seurantajakson aikana, ja toisessa toimipaikassa hävikki laski tammikuusta helmikuuhun, minkä jälkeen vakiintui helmikuun tasolle. Tutkimuksessa nousi viisi kehitysehdotusta hävikin pienentämiseksi: johtaminen, makuraadit, annostelu ja annoskoot, ruokalistat sekä yhteistyö asiakkaan kanssa. Johtamiseen tulee kiinnittää huomiota hävikin hal linnassa. Työntekijöille tulee varmistaa riittävä osaaminen hävikin oikeaan kirjaamiseen. Uudet työntekijät tulee perehdyttää kirjaamiseen ja seurantaan. Hävikkiä seurataan yhdessä työntekijöiden kanssa ja aiheesta käydään aktiivista keskustelua. Yhteistyötä asiakkaan kanssa lisätään järjestämällä makuraateja ja selvittämällä ikäihmisten makutottumuksia. Asiakasta ohjataan annostelemaan ruokia annoskokotaulukon mukaisesti, ja tarvittaessa kannustetaan muuttamaan asukkaiden annoskokoja hävikin vähentämiseksi. Ruokalistasuunnittelussa siirrytään kolmen viikon listasuunnitteluun nykyisen kuuden viikon sijaan. Listoille nostetaan ikäihmisille tuttuja ja maistuvia makuja, ja ruokaohjeita muokataan palautteiden perusteella. Asiakkaan kanssa jatketaan aktiivista yhteistyötä, tehdään ruokahävikin määrät näkyviksi ja käydään avointa keskustelua ruokalistojen sisällöstä – kuitenkin niin, että erotetaan hoitohenkilökunnan mielipiteet asukkaiden näkemyksistä.