Ensikoiden hedelmällisyyspoistojen taustat
Mäkelä, Heini (2015)
Mäkelä, Heini
Hämeen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504295502
Tiivistelmä
Lehmän tiinehtyminen on monen tekijän summa. Ensikoilla eli kerran poikineilla lehmillä on hedelmällisyyden kanssa usein ongelmia. Ensikoiden yleisin poiston syy onkin huono hedelmällisyys. Lehmän hedelmällisyys on tärkeää tilan talouden kannalta, koska helposti tiinehtyvät eläimet tuovat tilalle lisätuottoa eivätkä -kustannuksia. Pitäisi pyrkiä siihen, että lehmä poikisi ensimmäisen kerran 24 kuukauden ikäisenä, koska se edesauttaa tuotosta, kestävyyttä sekä hedelmällisyyttä. Tähän päästäkseen lehmä tarvitsee hyvää hoitoa jo hiehona. Muun muassa oikeanlainen ruokinta ja kiimantarkkailu ovat tärkeä osa lehmän hoitoa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville ensikoiden hedelmällisyyspoistojen todellisia syitä. Työn toimeksiantajana toimi Faba Osk, jolta saatiin myös aineisto tutkimusta varten. Aineisto koostui kahdesta ryhmästä, joita vertailtiin keskenään: vuonna 2013 huonon hedelmällisyyden takia poistetuista ensikoista sekä tuotantoon jääneistä, poistettujen kanssa suunnilleen saman ikäisistä lehmistä, jotka olivat poikineet vähintään kaksi kertaa. Aineistosta kävi ilmi lehmien siemennys-, hoito- ja tuotostiedot ja niitä vertailtiin Microsoft Excel 2013 –taulukko-ohjelmalla.
Tuloksista kävi ilmi, että molemmilla ryhmillä ensimmäiset siemennykset oli aloitettu niin myöhään, että 24 kuukauden poikimaikätavoitteeseen ei päästy. Poistetuilla ensikoilla oli merkittävän pitkä keskimääräinen siemennyskausi. Lisäksi siemennyksiä poikimista kohti oli tehty paljon. Poistettuja ensikoita oli hoidettu huonon hedelmällisyyden takia todella paljon, kun hoitotietoja verrattiin tuotantoon jääneisiin lehmiin. Keskimääräinen jalostusarvo oli selvästi huonompi poistetuilla ensikoilla, mikä on voinut olla yksi poistoa edistävä syy. Hoitotietojen perusteella karjanomistajat olivat selvästi halunneet edistää vaikeasti tiinehtyvien eläinten hedelmällisyyttä ja pitää ne karjassa. Ensikkoa ei kannata poistaa kevein perustein, koska lyhyellä ajanjaksolla se ei ehdi maksamaan edes uudistuskustannustaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville ensikoiden hedelmällisyyspoistojen todellisia syitä. Työn toimeksiantajana toimi Faba Osk, jolta saatiin myös aineisto tutkimusta varten. Aineisto koostui kahdesta ryhmästä, joita vertailtiin keskenään: vuonna 2013 huonon hedelmällisyyden takia poistetuista ensikoista sekä tuotantoon jääneistä, poistettujen kanssa suunnilleen saman ikäisistä lehmistä, jotka olivat poikineet vähintään kaksi kertaa. Aineistosta kävi ilmi lehmien siemennys-, hoito- ja tuotostiedot ja niitä vertailtiin Microsoft Excel 2013 –taulukko-ohjelmalla.
Tuloksista kävi ilmi, että molemmilla ryhmillä ensimmäiset siemennykset oli aloitettu niin myöhään, että 24 kuukauden poikimaikätavoitteeseen ei päästy. Poistetuilla ensikoilla oli merkittävän pitkä keskimääräinen siemennyskausi. Lisäksi siemennyksiä poikimista kohti oli tehty paljon. Poistettuja ensikoita oli hoidettu huonon hedelmällisyyden takia todella paljon, kun hoitotietoja verrattiin tuotantoon jääneisiin lehmiin. Keskimääräinen jalostusarvo oli selvästi huonompi poistetuilla ensikoilla, mikä on voinut olla yksi poistoa edistävä syy. Hoitotietojen perusteella karjanomistajat olivat selvästi halunneet edistää vaikeasti tiinehtyvien eläinten hedelmällisyyttä ja pitää ne karjassa. Ensikkoa ei kannata poistaa kevein perustein, koska lyhyellä ajanjaksolla se ei ehdi maksamaan edes uudistuskustannustaan.