Vaikuttaako hävikkimainonta lautashävikin määrään? : kehittämistutkimus Putaanvirran koulun ruokalassa
Kananen, Lea (2025)
Kananen, Lea
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120331814
Tiivistelmä
Ruokahävikki on merkittävä haittatekijä kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsyssä. Sen vaikutukset ovat negatiiviset niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Lautashävikki on yksi osa ravitsemispalveluiden hävikkiä. Kouluruokala on tärkeä osa suomalaisen elämää. Viime vuosina sen suosio on laskenut. On tärkeää selvittää, mistä se johtuu, ja miten oppilaat saataisiin syömään koululounas päivittäin. Toimeksiantaja Putaanvirran koulun ruokala oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa niin, että heidän tuottama hävikkinsä vähenisi. Tavoitteena oli siis selvittää, millainen vaikutus hävikkimainonnalla on lautashävikin määrään.
Kehittämistutkimus toteutettiin toimeksiantajan kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tavoitteena oli, että tutkimuksesta on heille hyötyä jatkossa. Tutkimus toteutettiin Putaanvirran koulun ruokalan lounaan yhteydessä. Hävikkiä mitattiin kahteen eri kertaan viikon ajan. Jaksojen erona oli, että jälkimmäisen aikana ruokalassa oli hävikistä kertovaa mainontaa.
Tutkimuksen tavoitteet eli hävikin määrän selvittäminen ja hävikkimainonnan vaikutus siihen toteutuivat. Lautashävikin määrä ei laskenut kuin kahtena päivänä viidestä. Muina päivinä se kasvoi. Kokonaishävikin määrä oli enemmän hävikkimainonnan jälkeen. Eli vaikutus hävikin määrään oli negatiivinen. Huomiota tuloksissa herätti, yhden päivän erityisen korkea lautashävikin määrä. Tulosten perusteella toimeksiantaja päätti tehdä muutoksia ruokalistaan, jotta hävikin määrä saataisiin laskemaan tämän yhden päivän osalta muiden päivien tasolle.
Ruokahävikki on merkittävä haittatekijä kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsyssä. Sen vaikutukset ovat negatiiviset niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Lautashävikki on yksi osa ravitsemispalveluiden hävikkiä. Kouluruokala on tärkeä osa suomalaisen elämää. Viime vuosina sen suosio on laskenut. On tärkeää selvittää, mistä se johtuu, ja miten oppilaat saataisiin syömään koululounas päivittäin. Toimeksiantaja Putaanvirran koulun ruokala oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa niin, että heidän tuottama hävikkinsä vähenisi. Tavoitteena oli siis selvittää, millainen vaikutus hävikkimainonnalla on lautashävikin määrään.
Kehittämistutkimus toteutettiin toimeksiantajan kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tavoitteena oli, että tutkimuksesta on heille hyötyä jatkossa. Tutkimus toteutettiin Putaanvirran koulun ruokalan lounaan yhteydessä. Hävikkiä mitattiin kahteen eri kertaan viikon ajan. Jaksojen erona oli, että jälkimmäisen aikana ruokalassa oli hävikistä kertovaa mainontaa.
Tutkimuksen tavoitteet eli hävikin määrän selvittäminen ja hävikkimainonnan vaikutus siihen toteutuivat. Lautashävikin määrä ei laskenut kuin kahtena päivänä viidestä. Muina päivinä se kasvoi. Kokonaishävikin määrä oli enemmän hävikkimainonnan jälkeen. Eli vaikutus hävikin määrään oli negatiivinen. Huomiota tuloksissa herätti, yhden päivän erityisen korkea lautashävikin määrä. Tulosten perusteella toimeksiantaja päätti tehdä muutoksia ruokalistaan, jotta hävikin määrä saataisiin laskemaan tämän yhden päivän osalta muiden päivien tasolle.
Kehittämistutkimus toteutettiin toimeksiantajan kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tavoitteena oli, että tutkimuksesta on heille hyötyä jatkossa. Tutkimus toteutettiin Putaanvirran koulun ruokalan lounaan yhteydessä. Hävikkiä mitattiin kahteen eri kertaan viikon ajan. Jaksojen erona oli, että jälkimmäisen aikana ruokalassa oli hävikistä kertovaa mainontaa.
Tutkimuksen tavoitteet eli hävikin määrän selvittäminen ja hävikkimainonnan vaikutus siihen toteutuivat. Lautashävikin määrä ei laskenut kuin kahtena päivänä viidestä. Muina päivinä se kasvoi. Kokonaishävikin määrä oli enemmän hävikkimainonnan jälkeen. Eli vaikutus hävikin määrään oli negatiivinen. Huomiota tuloksissa herätti, yhden päivän erityisen korkea lautashävikin määrä. Tulosten perusteella toimeksiantaja päätti tehdä muutoksia ruokalistaan, jotta hävikin määrä saataisiin laskemaan tämän yhden päivän osalta muiden päivien tasolle.
Ruokahävikki on merkittävä haittatekijä kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsyssä. Sen vaikutukset ovat negatiiviset niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Lautashävikki on yksi osa ravitsemispalveluiden hävikkiä. Kouluruokala on tärkeä osa suomalaisen elämää. Viime vuosina sen suosio on laskenut. On tärkeää selvittää, mistä se johtuu, ja miten oppilaat saataisiin syömään koululounas päivittäin. Toimeksiantaja Putaanvirran koulun ruokala oli kiinnostunut kehittämään toimintaansa niin, että heidän tuottama hävikkinsä vähenisi. Tavoitteena oli siis selvittää, millainen vaikutus hävikkimainonnalla on lautashävikin määrään.
Kehittämistutkimus toteutettiin toimeksiantajan kanssa tiiviissä yhteistyössä ja tavoitteena oli, että tutkimuksesta on heille hyötyä jatkossa. Tutkimus toteutettiin Putaanvirran koulun ruokalan lounaan yhteydessä. Hävikkiä mitattiin kahteen eri kertaan viikon ajan. Jaksojen erona oli, että jälkimmäisen aikana ruokalassa oli hävikistä kertovaa mainontaa.
Tutkimuksen tavoitteet eli hävikin määrän selvittäminen ja hävikkimainonnan vaikutus siihen toteutuivat. Lautashävikin määrä ei laskenut kuin kahtena päivänä viidestä. Muina päivinä se kasvoi. Kokonaishävikin määrä oli enemmän hävikkimainonnan jälkeen. Eli vaikutus hävikin määrään oli negatiivinen. Huomiota tuloksissa herätti, yhden päivän erityisen korkea lautashävikin määrä. Tulosten perusteella toimeksiantaja päätti tehdä muutoksia ruokalistaan, jotta hävikin määrä saataisiin laskemaan tämän yhden päivän osalta muiden päivien tasolle.
