Selvitys rakennushankkeiden ympäristösertifioinnin ja EU-taksonomian vastaavuudesta CSRD-direktiivin vaatimuksiin

Abstract

Niin yritysten kestävyysraportointi kuin rakentamisen ympäristönäkökohdat ovat puhuttaneet vuosia. Loppukäyttäjät vaativat yhä enemmän yrityksiltä läpinäkyvämpää raportointia ja konkreettisia tekoja vastuullisuuden saralla. Rakennusala on taas ollut jo vuosia kehityksen ja odotusten kohteena sen aiheuttamien merkittävien kasvihuonekaasupäästöjen takia. Esimerkiksi ympäristösertifiointityökalut sekä EU-taksonomia tukevat näissä tavoitteissa rakennushankkeita. EU:n komission julkaisema direktiivi CSRD vastaa kestävyysraportoinnin kysymyksiin.

CSRD-direktiivin myötä raportoiville yrityksille osoitettiin raportoitavia tiedonantovaatimuksia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten rakennushankkeiden EU-taksonomianmukaisuus sekä BREEAM-ympäristösertifiointi voivat tukea yritystä CSRD-direktiivin mukaisessa raportoinnissa ja vastaamaan tiedonantovaatimuksiin. Lisäksi selvitettiin mitä tietoja jää olennaisesti puuttumaan.

Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä dokumenttianalyysin pohjalta. Dokumentti-analyysissä käytettiin kattavasti erilaisia EU:n julkaisuja sekä kirjallisuutta aiheeseen liittyen. Dokumentti-analyysin pohjalta laadittiin Excel-analyysi, jonka perusteella valittiin viisi erilaista teemaa, joihin tutkimuksessa syvennyttiin tarkemmin. Teemojen osalta tutkittiin miten hyvin BREEAM-ympäristösertifiointi ja rakennushankkeen EU-taksonomia tukevat ESRS-standardien tiedonantovaatimuksiin vastaamisessa.

Tutkimustuloksissa havaittiin, että rakennushankkeiden BREEAM-ympäristösertifiointi ja EU-taksonomia käsittelevät kattavasti ESRS-standardien teemoja ja monipuolisesti tuottavat myös materiaalia raportoinnin tueksi. Suorat raportointihyödyt ovat maltillisia. Tutkimuksessa kuitenkin osoitettiin, että rakennus-hankkeiden BREEAM-sertifioinnilla ja EU-taksonomianmukaisuudella voidaan luoda hyötyjä CSRD-raportointiin esimerkiksi veden- ja energiankulutuksen mittauksella, ilmastoriskiarvioilla sekä energiatehokkuuden ohjaamisella. Raportoinnin haasteiksi tunnistettiin raportoinnin tarkastelujakson -ja laajuuden rajaukset. Lisäksi olennaisilta osin jää puuttumaan yrityksen taloudellisiin vaikutuksiin, strategiaan, toimintamalleihin, poliitikoihin, siirtymäsuunnitelmiin sekä tavoitteisiin liittyvät seikat.

Corporate sustainability reporting and the environmental impacts of construction have been widely dis-cussed for years. End users increasingly expect transparent reporting and concrete sustainability actions from companies. The construction sector has long been under examination due to its significant green-house gas emissions. Environmental certification tools and the EU Taxonomy support construction pro-jects in addressing these challenges, while the Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) pro-vides a harmonised framework for sustainability reporting.

This study examined how EU Taxonomy alignment and BREEAM environmental certification in construc-tion projects can support companies in CSRD-compliant reporting and meeting the ESRS disclosure requirements, as well as identifying which essential information remains unaddressed.

The research was carried out using a qualitative approach based on document analysis, drawing on a wide range of EU publications and relevant literature. Based on the document analysis, an Excel-based analysis was created, through which five thematic areas were identified for deeper examination in the study. The study evaluated how well BREEAM and the EU Taxonomy support ESRS disclosure requirements within these themes.

The findings show that BREEAM certification and EU Taxonomy alignment cover many ESRS thematic are-as and provide material that can support sustainability reporting, although the direct reporting benefits remain moderate. Nonetheless, construction projects meeting BREEAM and EU Taxonomy criteria can benefit CSRD reporting through, for example, water and energy monitoring, climate risk assessments, and increasing energy efficiency. Challenges were identified in the scope and timeframe of reporting, and key information related to financial impacts, strategy, business models, policies, transition plans, and targets was found to be largely missing.