Opiskelijoiden muovinkierrätysosaamisen kartoittaminen

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin toimeksiantajan pyynnöstä eri koulutusasteilla opiskelevien opiskelijoiden muovinkierrätysosaamista sekä sitä, kuinka opiskelijat tunnistavat erilaisia maatalousmuoveja. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden muovinkierrätykseen vaikuttavia taustatekijöitä. Menetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmetodia.

Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, joka jaettiin ennalta valikoitujen oppilaitosten täysi-ikäisille opiskelijoille. Oppilaitoksilta haettiin kyselyä varten tarvittavat tutkimusluvat. Kyselystä saadut tulokset analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että suurin haaste muovinkierrättämisessä ovat tietopuutokset ja ohjeistuksen paikalliset eroavaisuudet. Myös keräyspisteiden vaikea saavutettavuus sekä monimateriaalisten kuluttajapakkausten vaikea kierrätettävyys koettiin haasteelliseksi. Maatalousmuovien tunnistaminen sekä maatalousmuovien oikeiden kierrätyskäytänteiden tunnettuus todettiin kyselyyn vastanneiden osalta heikoksi, sillä suurimmalla osalla vastanneista maatalousmuoveja ei esiintynyt päivittäisessä arjessa.

Ohjeistuksia tulisi selkeyttää ja yhtenäistää valtakunnallisiksi niin kuluttaja- kuin maatalouspuolella. Toimeksiantaja Kestävä maatalousmuoviketju -hanke voi hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tuloksia hanketyössään kohdentamalla tiedotusta havaittuihin tietopuutoksiin ja kohderyhmiin.

At the request of the assignor, the thesis examined the plastic recycling skills of students studying at different levels of education, and how students identify different types of agricultural plastics. The aim of the study was to map the background factors affecting students' plastic recycling. Qualitative research method was used in the study.

The study was conducted as a Webropol survey, which was distributed to adult students from pre-selected educational institutions. The necessary research permits for the survey were applied for from the educational institutions. The results of the survey were analyzed using data-driven content analysis.

The results of the study showed that the biggest challenges in plastic recycling are data gaps and local differences in guidance. Difficult accessibility of collection points and difficult recyclability of multi-material consumer packaging were also found to be challenging. The identification of agricultural plastics and the recognition of correct recycling practices for agricultural plastics were found to be weak for those who responded to the survey, as most of the respondents did not encounter agricultural plastics in their daily lives.

The guidelines should be clarified and harmonised nationwide in both the consumer and agricultural sectors. The assignor The Sustainable Agricultural Plastic Chain project can utilise the results of the thesis in its project work by targeting information to identify information gaps and target groups.