Sosiaalinen kestävä kehitys kätilötyössä
Toikkanen, Tuuli; Hietala, Eveliina (2025)
Toikkanen, Tuuli
Hietala, Eveliina
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121938588
Tiivistelmä
Kestävä kehitys on toimintaa, jolla pyritään turvaamaan hyvän elämän edellytykset sekä nykyisille että tuleville sukupolville huomioimalla tasavertaisesti ympäristö, ihmiset ja talous. Siihen kuuluu sosiaalinen kestävyys, joka tarkoittaa hyvinvoinnin, perusoikeuksien, tasa-arvon ja osallisuuden turvaamista kaikille. Sosiaalinen kestävyys liittyy esimerkiksi terveyteen, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen, ja sen haasteita esiintyy sekä globaalisti että Suomessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kätilöiden näkemyksiä ja kokemuksia sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta heidän työssään. Opinnäytetyön tavoitteena on, että ammattilaisten tietoisuus ja osaaminen lisääntyy sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta. Opinnäytetyön tekijöiden henkilökohtaisena tavoitteena on syventää ja kasvattaa omaa ammatillista osaamista ja tietoa sosiaalisesta kestävästä kehityksestä ja sen toteuttamisesta kätilötyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska se sopii vastaamaan tutkimuskysymykseen parhaiten ja auttaa löytämään uutta tietoa aiheesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysinä.
Tutkimustulosten perusteella kätilötyössä ihmiskaupanvastainen työ näkyy monin tavoin, mutta sen toteutumisessa on myös selkeitä kehittämistarpeita. Kätilöiden osaamista tulisi vahvistaa erityisesti tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osalta jokaista aihealuetta koskien. Tutkimusvastauksissa ilmeni, että väkivallan merkkien tunnistamiseen tarvitaan lisää koulutusta, ja selkeät toimintamallit voisivat helpottaa epäilyjen käsittelyä. Tulkkipalveluiden saatavuus nousi esiin tärkeänä tekijänä, sillä yhteisen kielen puute voi estää avunsaamisen. Yhteistyötä viranomaisten kanssa olisi hyvä kehittää, ja kätilöiden tulisi tuntea paremmin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmien palvelut.
Seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyssä korostuu kätilöiden rooli ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Koulutuksen jatkuvuus ja seulontamenetelmien kehittäminen ovat keskeisiä asioita, joihin tulisi panostaa. Lapsi- ja pakkoavioliittojen ehkäisyssä kätilöiden rooli on tärkeä, mutta käytännön työssä tämä ei aina näy. Kätilöiden valmiuksia tunnistaa riskiperheitä ja ottaa asia puheeksi tulisi kehittää, ja koulutusta kulttuurisesti sensitiivisestä kohtaamisesta olisi hyvä lisätä. Sukuelinten silpomisen ehkäisyssä korostuu tiedottamisen ja koulutuksen merkitys. Kätilöiden tulisi saada lisää koulutusta silpomisen vaikutuksista ja kulttuurisensitiivisestä kohtaamisesta. Naisten yhtäläisten mahdollisuuksien takaamisessa seksuaali- ja lisääntymisterveydelle on vielä paljon tehtävää. Palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus vaihtelevat eri hyvinvointialueilla, ja tämä aiheuttaa epätasa-arvoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kätilöiden näkemyksiä ja kokemuksia sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta heidän työssään. Opinnäytetyön tavoitteena on, että ammattilaisten tietoisuus ja osaaminen lisääntyy sosiaalisen kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta. Opinnäytetyön tekijöiden henkilökohtaisena tavoitteena on syventää ja kasvattaa omaa ammatillista osaamista ja tietoa sosiaalisesta kestävästä kehityksestä ja sen toteuttamisesta kätilötyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska se sopii vastaamaan tutkimuskysymykseen parhaiten ja auttaa löytämään uutta tietoa aiheesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysinä.
Tutkimustulosten perusteella kätilötyössä ihmiskaupanvastainen työ näkyy monin tavoin, mutta sen toteutumisessa on myös selkeitä kehittämistarpeita. Kätilöiden osaamista tulisi vahvistaa erityisesti tunnistamisen ja puheeksi ottamisen osalta jokaista aihealuetta koskien. Tutkimusvastauksissa ilmeni, että väkivallan merkkien tunnistamiseen tarvitaan lisää koulutusta, ja selkeät toimintamallit voisivat helpottaa epäilyjen käsittelyä. Tulkkipalveluiden saatavuus nousi esiin tärkeänä tekijänä, sillä yhteisen kielen puute voi estää avunsaamisen. Yhteistyötä viranomaisten kanssa olisi hyvä kehittää, ja kätilöiden tulisi tuntea paremmin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmien palvelut.
Seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyssä korostuu kätilöiden rooli ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Koulutuksen jatkuvuus ja seulontamenetelmien kehittäminen ovat keskeisiä asioita, joihin tulisi panostaa. Lapsi- ja pakkoavioliittojen ehkäisyssä kätilöiden rooli on tärkeä, mutta käytännön työssä tämä ei aina näy. Kätilöiden valmiuksia tunnistaa riskiperheitä ja ottaa asia puheeksi tulisi kehittää, ja koulutusta kulttuurisesti sensitiivisestä kohtaamisesta olisi hyvä lisätä. Sukuelinten silpomisen ehkäisyssä korostuu tiedottamisen ja koulutuksen merkitys. Kätilöiden tulisi saada lisää koulutusta silpomisen vaikutuksista ja kulttuurisensitiivisestä kohtaamisesta. Naisten yhtäläisten mahdollisuuksien takaamisessa seksuaali- ja lisääntymisterveydelle on vielä paljon tehtävää. Palveluiden saavutettavuus ja yhdenvertaisuus vaihtelevat eri hyvinvointialueilla, ja tämä aiheuttaa epätasa-arvoa.
